Kanta-Häme

Aivoverisuonisairaudet ovat yleisimpiä Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeessä esiintyy aivoverisuonisairauksia enemmän kuin missään muussa maakunnassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan aivoverisuonisairauksista kärsitään Kanta-Hämeessä 28 prosenttia enemmän kuin koko maassa keskimäärin.

Vaikka aivoverisuonisairaudet vaivaavat kantahämäläisiä, ollaan maakunnassa muuten keskimäärin varsin terveitä. Etenkin dementia on Kanta-Hämeessä suhteellisen harvinaista, sitä sairastetaan täällä noin viidennes vähemmän kuin muualla maassa.

Mielenterveysongelmia Forssassa

Kuntien välillä sairastavuudessa on suuriakin eroja. THL:n mukaan esimerkiksi Hattulassa mielenterveysongelmia on noin 60 prosenttia koko maata vähemmän, kun taas Forssassa samat ongelmat ovat lähes kolme kertaa Hattulaa yleisempiä.

THL:n tutkijan Petteri Sipilän mukaan kuntien välisten lukujen tarkastelu on ongelmallista, sillä luvut saattavat vaihdella suuresti jopa vuosittain.

– Tapauksia on suhteellisen vähän varsinkin kun puhutaan näin pienistä kunnista, Sipilä sanoo.

Sipilän mukaan suurempien kaupunkien luvuista on helpompi tehdä päätelmiä, mutta tulkinta vaatii perehtymistä myös itse kaupunkiin, sen asukkaisiin sekä esimerkiksi elinkeino- ja palvelurakenteeseen.

– En lähtisi tulkitsemaan tai ainakaan syytä arvailemaan, mikä näiden eri lukujen taustalla on näin pienissä kunnissa.

Ahvenanmaalaiset terveimpiä

THL:n sairastavuusindeksin mukaan pohjois- ja itäsuomalaiset ovat maan sairaimpia. Suomen terveimmät ihmiset asuvat puolestaan Ahvenanmaalla.

Sipilä arvioi, että Etelä- ja Länsi-Suomessa asuvat terveimmät suomalaiset muun muassa sosioekonomisista syistä. Näissä osissa maata ihmiset ovat parempituloisia ja keskimääräinen koulutusaste on korkeampi.

Joissain tautiryhmissä vaikuttavat myös geneettiset tekijät.

– Mahdollisesti tärkein yksittäinen tekijä on kuitenkin terveyskäyttäytyminen. Pohjois- ja Itä-Suomessa alkoholinkäyttö sekä tupakointi on yleisempää ja ruokailutottumukset ovat epäterveellisempiä, Sipilä sanoo.

Apua terveydenhuoltoon

Sipilän mukaan THL:n tekemistä tilastoista on apua myös kunnallisen terveydenhuollon suunnittelussa. THL julkaisee mahdollisesti jo syksyllä kymmenen vuotta taaksepäin kattavan aikasarjan. Siitä voidaan havaita yksittäisen kunnankin kohdalta esiintyykö jotain sairautta alueella jatkuvasti enemmän tai vähemmän kuin muualla.

– Tietoja voitaisiin hyödyntää, jos tiettyjen sairauksien määrä ovat pysyvästi koholla. Silloin toimenpiteitä kannattaisi kohdentaa nimenomaan sinne ja perehtyä siihen millaisia asioita taustalla saattaa olla, Sipilä sanoo.

Sipilä korostaa, että tilastoista on kuntatasolla apua etenkin ennaltaehkäisevän toiminnan suunnittelussa. (HäSa)

Päivän lehti

22.1.2020