Kanta-Häme

Ajokorttiuudistus etenee tahmeasti

Viimeisin ajokorttiuudistus on ollut vireillä jo kolmen liikenneministerin aikana, mutta ajo-opetuksen mahdollinen muuttuminen tutkintomuotoiseksi on edelleen epävarmaa.

– Asiaa on ministeriössä selvitetty, mutta vielä ei ole tehty päätöksiä, miten tässä asiassa edetään ja missä vaiheessa, sanoo hallitusneuvos Eija Maunu liikenneministeriöistä.

Yksinkertaistettuna tutkintomuotoinen ajokoulutus tarkoittaa, että ajokortin havittelija opiskelee paljon itsenäisesti ja käy kokeilemassa läpipääsyä teoriakokeessa ja ajotutkinnossa, kun tuntee olevansa niihin valmis. Ajo-opetus- ja teoriatuntien määrä laskisi verrattuna nykyisin käytössä olevaan kurssimuotoiseen opetukseen.

– Kukaan ei ole tarkkaan muotoillut, mitä tutkintomuotoinen koulutus käytännössä olisi, mutta me uskomme enemmän opetuspainotteisuuteen, sanoo Suomen autokoululiiton toimitusjohtaja Ari Heinilä.

Heinilän mukaan onnettomuustilastot tukevat vahvasti opetuspainotteista ajo-opetusta. Kun 1990-luvun alussa siirryttiin kaksivaiheiseen kuljettajaopetukseen, puoliintuivat nuorten liikennekuolemat ja nuorten riskialtis kausi lyheni kuudesta vuodesta kolmeen.

Kun mopo-opetus tuli vuonna 2011 pakolliseksi, vähenivät vakavat henkilövahingot mopolla ajossa yli 40 prosenttia. Myös viimeisimmän, vuonna 2013 voimaan tulleen, kolmivaiheisen ajokorttiuudistuksen jälkeen nuorten vahinkotilastot ovat kehittyneet parempaan päin.

Halvempi ajokortti on kupla

Kansainvälisten tutkimusten mukaan ajokokeen hyvin läpäisseet ovat myöhemmin riskialttiimpia kuljettajia kuin ajokokeessa monta kertaa käyneet. Tämä johtuu siitä, että rattiin istuessaan ”reputtajat” kiinnittävät ajamiseen ja muuhun liikenteeseen enemmän huomiota. Lisäksi ajokokeessa ei arvioida pimeänajoa, ajon taloudellisuutta, ohitustilanteita, kaveriseuran vaikutusta tai eläinten ja hälytysajoneuvojen kohtaamista liikenteessä.

– Asenteista puhumattakaan. Nämä kaikki aiheet kuuluvat suomalaisen ajo-opetussuunnitelmaan, sanoo Heinilä.

Autokouluissa ei myöskään uskota, että tutkintopainotteiseen järjestelmään siirtyminen alentaisi ajokortin hintaa. Valtaosa oppilaista yksinkertaisesti tarvitsee opetusta nykyisten tuntien minimäärän. Koska tutkintojärjestelmässä sekä teoria- että ajokoe vaikeutuvat, tarkoittaa tämä käytännössä lisätuntien ostamista ja kokeiden uusijoiden määrän kasvua. Asiakas ei olekaan enää aina oikeassa, ja laskun maksaa yleensä asiakkaan vanhempi.

– Suomalaisten odotusarvo on, että käydään minimitunnit, ja jos kokeet eivät mene niillä läpi, porukka alkaa syyllistää autokouluja, sanoo Hämeenlinnan Auto-opiston yrittäjä Anssi Inkilä.

Toivotaan tolkullista uudistamista

Vaikka Inkilän mielestä ammattikuljettajien määrää pitäisi saada kasvatettua lainsäädäntöä muuttamalla, hän toivoo uudistajilta ennen kaikkea tolkkua.

– Kun koko ajan tulee uudista, se sekoittaa asiakkaiden ja meidän päät. Kaikki eivät ymmärrä, etteivät autokoulut keksi näitä asioita itse.

Hamkin liikenneopetuskeskuksen lehtori Ari-Pekka Nieminen haluaisi puolestaan, että vanhoista tavoista poiketen poliitikot eivät nyt yrittäisi kerätä populistisesti irtopisteitä vaan perustaisivat päätökset kunnon selvityksiin.

– Kysymys tutkintopainotteisuudesta on tosi iso ja tosi vaikea. Sillä olisi aika paljon kustannusvaikutuksia, jotka eivät ole niin yksinkertaisia kuin mitä esimerkiksi lehdissä on annettu ymmärtää, sanoo Nieminen. (HäSa)