Kanta-Häme

Akateemisten työttömien määrä tuplaantunut

Korkeasti koulutettujen työttömyys on lisääntynyt Kanta- ja Päijät-Hämeessä uhkaavasti. Viidessä vuodessa se on peräti kaksinkertaistunut ja viimeisen vuoden aikanakin harpannut selkeästi ylöspäin.

Akavalaisista eniten työttömänä on insinöörejä, joiden määrä on lisääntynyt 29 prosentilla. Tradenomien ja kauppatieteen maistereiden työttömyys on kasvanut yli puolella ja diplomi-insinöörienkin 45 prosentilla.

Suhteessa eniten viime vuoden aikana on kuitenkin lisääntynyt hämäläisten teologien työttömyys, peräti 140 prosentilla. Määrällisesti pappeja ja muita teologisen korkeakoulututkinnon suorittaneita on kuitenkin Hämeessä työttömänä vain vähän, 12.

Koulutuspaikat tarpeen mukaan

Suunta on valtakunnallisestikin sama, vaikka työttömyyden määrä ei olekaan näissä ammateissa valtakunnallisesti kasvanut ihan yhtä kovaa tahtia kuin Hämeen ely-keskuksen alueella.

– Suomessa koulutetaan ihmisiä väärille aloille. Esimerkiksi Ekonomiliitto otti juuri voimakkaan kannan, ettei työelämätilanne puolla alan koulutuspaikkojen lisäämistä, kertoo Akavan työelämäasioista vastaava johtaja Maria Löfgren.

Koko maassa oli syyskuun lopussa 36 400 korkeakoulutettua työtöntä, mikä on 7 600 enemmän kuin vuotta aiemmin. Nousua edellisvuoteen on tapahtunut yli 26 prosenttia, kun kaikkien työttömien määrä on samassa ajassa lisääntynyt vain noin 17 prosentilla.

Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen tilanne on vieläkin huonompi: työttömyys on kasvanut vuodessa yli 30 prosentilla.

Lofgren pitää kehitystä hyvin huolestuttavana. Akavan pääekonomistin Eugen Koevin mukaan koulutuspaikkojen suunnittelussa ei pitäisi tehdä lyhytnäköisiä päätöksiä.

– Koulutus on merkittävin julkinen investointi. Ei sitä voi tehdä kevyin perustein. Tämän hallituskauden aikana koulutusresursseja on leikattu ja nyt yks kaks niitä halutaan toisaalle lisää. Tarvitaan pitkäjänteistä suunnittelua, Koev sanoo.

Maakunta ei kerää akateemisia

Kanta-Hämeessä on maan keskiarvoon nähden vähemmän korkeasti koulutettuja. Maakunta työllistää vain kaksi prosenttia yliopistotutkinnon suorittaneista. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista Kanta-Hämeeseen suuntautuu kolme prosenttia.

Koevin mukaan tilanne ei ole kuitenkaan niin lohduton kuin tilastoista voisi äkkiseltään päätellä.

– Akateemiset työpaikat keskittyvät pitkälti Uudellemaalle, muu Suomi jakaa loput melko tasaisesti. Kyseessä on kansainvälinen ilmiö ja suuri haaste elinkeinopolitiikallemme, Koev sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi Saksassa on Suomea enemmän keskikokoisia yrityksiä, jotka onnistuvat löytämään markkinarakonsa myös muualta kuin suurimmista kaupungeista.

– Se on yksi selitys teollisten työpaikkojen pysyvyydelle Saksassa. Myös Itävallan alhainen työttömyysprosentti perustuu pitkälti pk-yritysten suurelle määrälle, toteaa Akavan kansainvälisten asioiden asiantuntija Jenni Karjalainen. (HäSa)