Kanta-Häme

Aktiivinen elämä on aivoille mannaa

Vanhuudessa vaanivaa muistisairautta voi yrittää torjua elämällä aktiivista, aivoille virikkeitä ja haasteita tarjoavaa elämää. Kenenkään ei pitäisi jäädä yksin neljän seinän sisään, vaan harrastaa ja vaalia sosiaalisia suhteita.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori ja aivotutkija Minna Huotilainen nostaa muistisairauksien ennaltaehkäisyn kärkeen hyvän elämän, johon kuuluvat ennen kaikkea aktiivisuus, hyötyliikunta, hyvä uni ja terveellinen ruokavalio.

– Päivän tapahtuvat vaikuttavat hyvään uneen. Unettomuuden taustalla voi olla joko se, ettei päivän aikana ole ollut tarpeeksi tapahtumia tai vastakkaisessa tapauksessa liika stressi, Huotilainen sanoo.

Hänen mukaansa aivot kaipaavat myös sosiaalista toimintaa.

Tärkeää olisi, että ihmisellä olisi mielekästä tekemistä, jossa itse tarttuu toimeen, eikä vain ole passiivinen vastaanottaja.

– Jos asiaa ryhdytään tutkimaan, niin todennäköisesti aika monen harrastuksen kohdalla voitaisiin todeta, että se on hyväksi aivoille.

Tutkittua tietoa positiivisista vaikutuksista aivoterveyteen on olemassa muun muassa musiikista, käsitöistä ja vapaaehtoistyöstä.

Huotilainen on hieman huolissaan siitä, millaisia seurauksia yhä yleistyvällä kotihoidolla on vanhusten aivoterveyteen.

– Miten saamme kotona hoidettavan, esimerkiksi liikuntarajoitteisen ihmisen säilymään sosiaalisesti aktiivisena?

Hän kannattaakin erilaisia harrastuspiirejä ja esimerkiksi vanhusten yhteisöllistä asumista.

Muistisairaus voi kohdata myös työikäisen, mutta useimmiten työssäkäyvän muistin pätkimisen taustalla on vähiin jäänyt uni, liika kiire ja liian monta yhtäaikaista asiaa hoidettavana.

Huotilaisen mukaan työelämässä tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota kognitiiviseen ergonomiaan.

– Tietotekniset työvälineet voivat olla yksinkertaisesti huonoja. Ohjelmistojen käyttävyyden osalta ollaan monessa suhteessa vielä Kehruu-Jenny-vaiheessa. On uuvuttavaa ja muistia kuormittavaa työskennellä heikoilla välineillä.

Muistisairauksiin tähän mennessä kehitetyt lääkkeet tähtäävät siihen, että lääkitys aloitetaan aivan sairauden alkuvaiheissa. Käytännössä on useimmiten kuitenkin niin, ettei alkuvaiheen muistisairas hae oireisiinsa apua.

– Kun apua sitten haetaan, on jo ohitettu vaihe, jossa lääkkeistä olisi apua. Kuitenkin lääkityksen avulla ja työtehtäviä hieman järjestelemällä muistisairas voisi pärjätä esimerkiksi työelämässä vielä useita vuosia.

Tulevaisuudessa voi olla myös mahdollista parantaa muistisairauksia.

Huotilainen kertoo, että hoitomahdollisuuksia etsitään nyt aika laajalla rintamalla. Esimerkiksi vasta kokeiluvaiheessa oleva ultraäänihoito vaikuttaa tähänastisten tulosten perusteella lupaavalta. Hoidon kehittämisessä ollaan kuitenkin vasta siirtymässä ihmiskokeisiin.

– Alzheimer aiheuttaa hermosoluihin kivettymiä, joiden murskaamisen ja haitta-aineiden poistamiseen ultraäänihoidolla tähdätään.

Myös ravinnon vaikutus aivotoimintaan on jatkuvasti kiinnostuksen kohteena. Esimerkiksi juuri nyt tiedepiireissä puhuttavat suoliston proteiinintuotannon ja aivotoiminnan välillä havaittu entistäkin tiiviimpi yhteys.

Tähän astikin on tiedetty, että suoliston tuottamia proteiineja kulkeutuu verenkierron kautta aivojen käyttöön.

– Suoliston tuottavuuden vakavat puutteet voivat ilmetä aivojen toimintahäiriöinä. Ravinnon merkitys siis korostuu entisestään. Nyt on lisäksi havaittu, että eri temperamentin omaavilla ihmisillä proteiinien tuotto on erilaista. HÄSA

Päivän lehti

5.4.2020