Kanta-Häme

Aktiivinen kansalainen on tavallinen ihminen

Iäkäs ihminen on yksilö ja ajattelee omilla aivoillaan.

– Pystymme olemaan vastuussa itsestämme varsin pitkälle, mutta mistä saamme tietoa palveluista? Se on tärkein kysymys, ikäihmisten vaikuttajaraadin jäsen Anna-Liisa Jarkko pohtii.

Samassa raadissa istuva Pentti Repo miettii, että suomalaiset on ehkä totutettukin siihen, että kunnallisia palveluita tulee aina ja lähes automaattisesti.

– Meillä on hyvät palvelut, kun vertaa melkeinpä minne tahansa muualle maailmassa.

Pitkään ulkomailla, Afrikassakin, asunut Anna-Liisa Jarkko on tästä samaa mieltä.

Pentti Repo arvelee, ettei tiedonsaanti ole ongelma enää seuraavalle polvelle, joka on tottunut käyttämään digitaalisia kanavia.

– Nyt meidän pitää varmaan pyytää apua nuoremmilta. Heidän pitää opettaa meitä käyttämään sähköisiä palveluita. Tässä kuvio kääntyy hieman päälaelleen.

Molemmat asettavat nyt paljon paineita medialle.

– Se on avainasemassa, kun maailma muuttuu nopeasti.

Kohtuullista elämää

Sitä mukaan, kun rahavirrat budjetin katteeksi niukkenevat, puhe aktiivisesta kansalaisesta yleistyy.

Ikäihmisten vaikuttajaraati halusi tiistaina kuulla tilaajajohtaja Jukka Lindbergiltä, mikä otus se aktiivinen kansalainen oikein on.

Lindberg kiteytti, että kyseessä on ihan tavallinen ihminen. Sellainen, joka jonkin verran pitää huolta itsestään ja myös muista.

– Ei tarvitse olla himokuntoilija, mutta pitää kohtuullisesti huolta kropasta ja mielestä. Voi käydä kavereiden kanssa vaikka baarissa tai teatterissa ja sopivassa määrin auttaa myös muita. Elää tavallista elämää. Ei käytä kaikkea energiaansa räksyttämiseen.

Tanskan-tuliainen

Aktiivinen kansalainen on tuontitavaraa Tanskasta.

Ikäihmisten lautakunta sekä terveyden ja toimintakyvyn lautakunta kävivät keväällä opintomatkalla Århusissa, jossa muutama vuosi sitten tehtiin useita miinusmerkkisiä budjetteja peräkkäin.

– Budjetteja siis leikattiin, kun ne meillä ovat sentään hieman kasvaneet, Lindberg muistutti.

Tanskassa havaittiin, että kansalaisten omatoimisuuteen ja vapaaehtoistoimintaan voidaan pitkälle luottaa purkamatta kuitenkaan hyvinvointiyhteiskunnan perustuksia.

Vaikuttajaraadissa käytettiinkin puheenvuoroja, joita tällaisilla foorumeilla ei kovin usein kuule. Muistutettiin, että työeläkkeet alkavat olla kohtuullisen kokoisia, eivätkä suinkaan kaikki eläkeläiset ole vähävaraisia.

– On lähdettävä siitä, että meidän on mahdollisuuksien mukaan osallistuttava myös kustannuksiin, jotta palvelutaso saadaan säilymään.

Sote kiinnostaa

Sotesta on taas viime päivinä puhuttu kovasti. Vaikuttajaraadin jäsenet halusivatkin tietää, onko todella mahdollista saada sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluita samalta luukulta.

Lindberg vakuutti, että siihen suuntaan ollaan menossa. Tosin tällä hetkellä vielä lainsäädäntö estää esimerkiksi sosiaaliviranomaisten ja terveydenhuollon tiedonvaihdon.

– Kansalaisten on syytä nyt olla tarkkana, että uusille suurille sote-tuotantoalueille tulee todellisia kanavia kansalaispalautteelle. Sama koskee vielä suurempaa sote-järjestämisaluetta. (HäSa)