Kanta-Häme

Alakoululaiset keränneet lähes 200 nimeä kouluruoan huonoa laatua vastustavaan adressiin

Onko vika ruoassa, oppilaissa vai ympäristössä, kun kouluruoka ei kelpaa? Kouluruoan toimittavan Palmian tilastot ja palaute eivät tue väitteitä kouluruoan kelpaamattomuudesta. Oppilasaktiivi sanoo, että moni alakoululainen ottaa ruokaa vain hiiren annoksen.
Koulujen ruokalistoissa on kuuden viikon kierto. Niihin kuuluu yksi kasvisruokapäivä viikossa. Kuva: JS juhani salo
Moni koululaisista ottaa oppilasadressin aktiivin mukaan kouluruokaa vain hiiren annoksen. Arkistokuva: Juhani Salo

Lähes 200 hämeenlinnalaista alakoululaista on allekirjoittanut adressin, joka vaatii kouluihin ruoan toimittavaa Palmiaa poistamaan ”pahat pöperöt” ruokalistoiltaan.

Tuomelan koululaisten aloittama nimienkeruu on levinnyt jo Seminaarin kouluun. Yksi adressin aloittajista, 5.-luokkalainen Sofia Kynsilehto kertoo, että ajatus adressista syntyi ylikypsän spagetin äärellä.

– Se oli niin kamalaa, että yksi opettajakin kaatoi ruoan pois.

Kynsilehto kertoo, että adressiin nimiä keräämässä on ollut suuri joukko oppilaita.

– Nyt kerätyt nimet saatiin ihan muutamassa päivässä. On siellä opettajienkin nimiä.

Oppilaat keräävät siis nimilistaa, jonka tarkoituksen on saada Palmia muokkaamaan reseptejä, parantamaan raaka-aineita ja valmistamaan ruoka huolellisemmin.

– Emme halua eroon Palmiasta kokonaan, vaan pahoista ruoista. On tosi yleistä, että oppilaat eivät oikeasti syö. Moni ottaa vain hiiren annoksen ja pyörittelee ruoan lautaselle. Olen itse todistanut, miten joillain on sitten koulupäivän lopussa pää kipeä ja heikko olo, Kynsilehto kertoo.

Miksi kouluruoka ei kelpaa?

– Ruoka maistuu välillä ihan sietämättömälle. Esimerkiksi nakit maistuvat ihan jauhoille.

Oppilaat ovat laatineet vaatimuslistan.

– Ruoka pitää valmistaa huolellisemmin ja paremmista raaka-aineista. Ylikypsää ruokaa ei saa enää tarjoilla, kikhernepapupata ja kumiperunat kokonaan pois, Kynsilehto listaa.

Kynsilehdon mukaan koululaiset miettivät vielä, mitä tekevät adressille kun nimiä on kerätty riittävästi.

Palmian tilastot eivät tue kyselyä

Tuoreen Kouluterveyskyselyn mukaan Hämeenlinnan yläkoululaisista peräti noin 40 prosenttia jättää kouluruoan syömättä. Terveydenhoitajien mukaan tämä on merkittävä osasyy oppilaiden tuntemaan uupumukseen.

Hämeenlinnan koulujen ruoka kokataan Palmian keskuskeittiöllä Kaurialassa. Kysyimme Palmian toimialapäällikkö Satu Grönlundilta, miksi koululaisille tarjoillaan pöperöitä, joista kouluterveyskyselyn perusteella iso osa ei maistu oppilaille.

Grönlund aloittaa diplomaattisesti, ettei voi kiistää tuloksia, mutta Palmian tiedot eivät tue kyselyä.

– En ole aivan tällaisia lukuja käyttöasteesta saanut, nähdäkseni käyttöaste on Hämeenlinnassa keskimäärin suurempi. Näin suuri syömättömyys näkyisi jo kasvaneena hävikkinä.

Grönlundin mukaan Hämeenlinnasta ei ole tullut menekki- tai palautepiikkiä suuntaan tai toiseen.

– Teemme päivittäin Suomessa noin 26 000 päiväkoti- ja kouluateriaa, ja valtakunnallisesti saamme päivittäin kymmeniä palautteita. Niistä nousee esiin inhokkeja, mutta on osa palautteesta positiivistakin.

 

Kauralan keskuskeittiöllä valmistettiin kiisseliä puuron kaveriksi. Varsinkin ohrapuuro on noussut suosituimpien kouluruokien joukkoon.

 

”Ruokalista on jatkuvasti muuttuva prosessi”

Ruoan suosioon vaikuttavat monet tekijät.

– Itse tarjottava ruoka, mutta myös ruokalan viihtyisyys, kulttuuriset tekijät ja jopa vuodenaika, jolla on yllättävän suuri merkitys. Myös koulun sijainti vaikuttaa varsinkin yläkoululaisten keskuudessa.

Jos koulun lähellä on muuta tarjontaa, se yleensä vie nuoria muualle. Grönlund kertoo, että joissain kunnissa myös yläkoululaisilla on velvoite osallistua kouluruokailuun.

– Näissä kunnissa jopa 90 prosenttia oppilaista myös syö kouluruokailussa.

Ruokalistoissa on kuuden viikon kierto, ja ruokalistoihin kuuluu yksi kasvisruokapäivä viikossa. Grönlund kertoo, että listoja ja reseptejä viilataan tarvittaessa. Yhden tarjoilukerran perusteella ei kuitenkaan mitään ruokalajia poisteta ruokalistalta.

– Ruokalistojen ja reseptien suunnittelu on jatkuva prosessi. Toisinaan tehdään kerralla suurempiakin muutoksia.

Ruokaa valmistetaan aina laskennallisesti riittävästi kaikille oppilaille, mutta määrää viilataan aiemmasta menekistä kerättyjen historiatietojen perusteella. Näin hävikki saadaan pidettyä mahdollisimman pienenä.

– Hävikkimme on noin 10 prosentin luokkaa, mutta varsinkin uusien ruokalajien osalta voi näkyä piikkejä, Grönlund kertoo.

Ruokaa tehdään ohjeelliset annoskoot tietyn ikäisille lapsille. Annoskoko perustuu lasten ja nuorten laskennalliseen energiantarpeeseen. Tähän perustuu myös suositukset, miten monta lihapullaa tai kalapuikkoa lautaselle tulisi ottaa.

– Taustalla on kansalliset ruokasuositukset ja lautasmalli, jonka mukaan tulisi aina ottaa muutakin kuin yhtä energianlähdettä. Nykyään kouluruokaakin saa kuitenkin syödä ja santsata niin paljon kuin haluaa.

 

Suosikit ja inhokit

Hämeenlinnan kouluissa tarjottavien lounaiden viisi suosikkia ovat lihamakaronilaatikko, kalapuikot, lihapyörykät, pinaattiletut ja broileripastavuoka.

”Perinteiset ruokalajit pitävät pintansa paikkakunnasta riippumatta.”

Eniten huonoa palautetta tulee kala- ja kasviruoista.

Yllätyssuosikki

Kasvisruokapäivinä kahdesti kuuden viikon ruokalistakierron aikana tarjottava puuro on suosittu kaikissa Palmian ruokkimissa kouluissa Suomessa. Varsinkin ohrapuuro on suosittua.

”Puuron kanssa tarjotaan yleensä mehukeittoa, leipää ja jokin proteiinin lähde, jotta annos on ravintoarvoiltaan tasapainoinen.”

Lähde: Palmia, kommentit Satu Grönlund

 

Kasvisruoissa uusia ainesosia

Ruokalistoilta varsinkin kasvisruokapäivinä löytyvät ainesosat kuten quorn, soija ja erilaiset pavut ja linssit herättävät ajoittain hämmennystä paitsi oppilaissa, myös nykyisen koululaisten vanhemmissa.

Grönlund selittää erikoisten ainesosien käytön perustuvan siihen, että kasvisruokien pitää sisältää proteiinia samassa suhteessa kuin liharuokien.

– Haluamme tarjoilla vaihdellen erilaisia kasvispohjaisia proteiinin lähteitä.

Palmia seuraa kouluruoan menekkiä ja suunnittelee ruokalistoja tilastojen ja palautteen perusteella.

Esimerkiksi keskiviikkona 2. lokakuuta noin 70 hämeenlinnalaista vaikuttajaoppilasta osallistuu tilaisuuteen, jossa he pääsevät tutustumaan uusiin resepteihin.

– Tulevia ruokalistoja suunnitellaan myös tämän palautteen perusteella, Grönlund kertoo.

Grönlund kehottaa oppilaita lataamaan ilmaisen Palmia kouluruoka -sovelluksen, jonka kautta palautetta voi lähettää monin tavoin.

– Se on suorin ja paras palautekanava. Sovelluksen kautta saamme dataa, jota voimme käsitellä ja seurata.

Yksittäisen aterian hinta on asia, jota ei kerrota.

– Tämä on kilpailtu ala, ja hinta on sopimussalaisuus. HäSa

 

Quorn = punahomeesta synteettisesti valmistettu sieniproteiinivalmiste.

 

Juttua päivitetty 30.9.2019 kello 15:00: Otsikkoon lisätty ”huonoa” -sana