Kanta-Häme

Alijäämä huolestuttaa tilintarkastajaa

– Ei voi olla tyytyväinen, jos vuosikate ei kata poistoja, kaupungin tilintarkastaja Minna Ainasvuori neuvoo nostamaan tilinpäätöksessä katseen pari riviä Hamkista ylöspäin.

Hamkin yhtiöittämisen tuomat 18 miljoonaa nostivat Hämeenlinnan talouden ylijäämäiseksi, vaikkeivät oikeasti lämmitä kaupungin taloutta.

Tarkastuslautakunta luovutti perjantaina viime vuoden arviointikertomuksen.

Tilintarkastajallakaan ei ole huomauttamista kaupungin tilinpäätökseen ja hän on sen allekirjoittanut. Ainasvuori näkee kuitenkin uhkia, joita hän listasi perjantain tilaisuudessa.

Hämeenlinna ei poikkea paljonkaan verrokkikunnista, joita ovat Jyväskylä, Kouvola, Lahti ja Salo. Kaikilla on samantyyppisiä ongelmia.

Hämeenlinnassa toiminnan ja investointien rahavirta viiden viime vuoden kuluessa on 84 miljoonaa miinuksella, mikä näkyy lainakehityksessä.

Minna Ainasvuori kehottaa vakavasti jatkamaan kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa.

Erityisen huolestuttavana hän pitää sairaanhoitopiirin alijäämiä kaikkien sen jäsenkuntien kannalta.

Kirjanpitolautakunnan äskettäisen linjauksen mukaan kunnan tulee kirjata kirjanpitoonsa osuutensa kuntayhtymän alijäämästä, jos sen kattaminen ei näytä todennäköiseltä.

– Sairaanhoitopiirillä on tasapainotusohjelma, joka on toistaiseksi pitänyt. Sen viimeiset vuodet ovat kuitenkin hyvin haastavia, eikä sitä voi enää jatkaa vuoden 2018 jälkeen.

Sairaanhoitopiirin alijäämä oli viime vuoden lopussa 25,5 miljoona, josta Hämeenlinnan osuus on noin 12 miljoonaa.

Tarkastuslautakunta nosti myös esille kaupungin oman talouden tasapainottamisen.

– Hyvä, että tappiot saatiin taseesta pois, mutta paljon on tehtävä ennen kuin talous on vankalla pohjalla, lautakunnan puheenjohtaja Pekka Kääriäinen (kok.) huomautti.

Myös korjausvelan lyhentämiseen pitäisi varautua jo budjeteissa. Poliitikot ja virkamiehet eivät juuri antaneet lupauksia tähän suuntaan. Tiukkaan raamiin mahtuu vain välttämättömin.

Valtuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd.) suomi itseään ja muista siitä, ettei korjausrakentamista ole osattu valvoa.

Pohdinnassa on elinkaarimallin soveltaminen rakentamisessa laajemminkin, jolloin riskiä voitaisiin jakaa paremmin rakentajan ja rakennuttajan välillä.

Tilaaja- tuottajamalli on tarkastuslautakunnan mukaan parantanut talouden läpinäkyvyyttä.

– Joihinkin toimintoihin se sopii, kaikkiin ei. Siellä voidaan käyttää jotain muuta toimintatapaa, arvioi Kääriäinen.

Tarkastuslautakunta kehottaa myös rohkeasti ainakin kokeilemaan palvelusetelien käyttöä. Häsa

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic