Kanta-Häme

Alikulkua ei koroteta vielä

Rekkaloukoksi nimettyä Lahdensivuntien alikulkua ei koroteta lähitulevaisuudessa. Vaikka vain 3,4 metrin alituksesta varoitetaankin liikennemerkeillä, ovat rekat juuttuneet tunneliin tämän tästä. Suuri osa rekoista on melkein metrin alikulkua korkeampia.

Tilaajajohtaja Päivi Salorannan mukaan Hämeenlinnan kaupungilla ollaan tietoisia alikulun ongelmista. Asiaa ei ole kuitenkaan pidetty niin kriittisenä, että se olisi vaatinut nopeita toimenpiteitä.

– Jos korkeutta pitää muuttaa, järkevintä olisi tietysti laskea tien pintaa. Moottoritien rakenteisiin on käytännössä mahdotonta puuttua, Saloranta sanoo.

Ongelmatonta ei ole tien laskeminenkaan. Liian matalia siltoja on korotettu Suomessa tien pintaa rouhimalla, mutta silloin voivat tulla vastaan vesi ja maassa olevat verkostot. Jos niitäkin joudutaan siirtämään, nousee remontin hinta nopeasti.

Saloranta muistuttaa, että sillan uusi korkeus vaikuttaa myös liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen.

– Kyseessä on joka tapauksessa kallis remontti. Näinä taloudellisesti kireinä aikoina kiireellisempiäkin rahareikiä kyllä löytyy.

Valot hälyttämään

Kunnon hälytysjärjestelmä voisi olla Suomen Kuljetus ja Logistiikan (SKAL) puheenjohtaja Teppo Mikkolan mielestä Lahdensivuntien alikulun pelastus. Hänen mielestään pelkät matalasta tunnelista varoittavat liikennemerkit eivät riitä kiinnittämään rekkojen tai kuorma-autojen kuljettajien huomiota mahdolliseen vaaratilanteeseen.

Mutkat ja läheinen risteys tekevät Lahdensivuntien alikulusta erityisen ongelmallisen.

– Esimerkiksi Turussa olevan ongelma-alikulun kolarit ovat vähentyneet sen jälkeen, kun matalasta tunnelista alettiin varoittaa valoilla. Luulisi Hämeenlinnan kaupunginkin kiinnittävän tähän huomiota, Mikkola huomauttaa.

Periaatteessa Lahdensivuntien alikulusta pääsevät kulkemaan juuri ja juuri kuorma-autot, mutta rekat ovat siihen liian korkeita. Suurin osa Suomen teillä kaasuttavista rekoista on nyt 4,30 tai 4,35 metriä korkeita. Suurin mahdollinen korkeus on 4,40, mutta niin korkeita rekkoja ei ole Mikkolan mukaan paljon liikenteessä.

– Siltaremontit ovat kalliita, eikä niitä juurikaan tehdä. Määrärahojen puute rapistaa koko tieverkoston. Tänä talvena suurin riesa on kuitenkin ollut romahtanut talvikunnossapito. Urakoitsijat lyövät laimin laatukriteerit. SKAL on ottanut huonoon tienpitoon kantaa monasti, mutta se on kuin löisi päätä seinään. Suomessa on vallalla välinpitämättömyyden kulttuuri, Teppo Mikkola moittii.(HäSa)