Kanta-Häme

Alkavatko köyhtyvät seurakunnat hankkiutua eroon kirkoista?

Kirkkohallitus vahvisti Valkeakosken kirkon purkamisen.
Valkeakosken kirkko puretaan 1 300 henkilön allekirjoittamasta vetoomuksesta huolimatta. Sääksmäen seurakunta ja Kirkkohallitus arvioivat, ettei vuonna 1969 rakennettua kirkkoa kannata enää korjata. Kirkkojen ylläpito haukkaa ison osan seurakuntien käyttötalousmenoista.

Valkeakosken kirkon kohtalo saattaa enteillä kirkkorakennusten erityisaseman horjumista. Tulevaisuudessa muitakin kirkkoja voidaan panna matalaksi – ja monia myyntiin tai vähintäänkin vuokralle.

Kirkkohallitus vahvisti tiistaina Sääksmäen seurakunnan päätöksen, jonka mukaan kirkko puretaan ja tontti kaupataan. Samalla Kirkkohallitus hylkäsi purkupäätöksestä tehdyn valituksen.

 

Moni seurakunta on jo helisemässä kirkkojensa kanssa. Vähälle käytölle jääneiden kirkkorakennusten lämmittäminen ja muu ylläpito on kallista puuhaa, samoin pakolliset remontit. Samaan aikaan kirkon jäsenmäärä ja siten tulot vähenevät vuosi vuodelta.

Kiinteistömenot haukkaavat keskimäärin neljäsosan Suomen seurakuntien vuotuisista käyttötalousmenoista. Sääksmäen seurakunnassa osuus on ollut viime vuosina 31–36 prosenttia. Valkeakosken kirkon saneeraus oli vielä tekemättä.

Mitä pienempi seurakunta, sitä suurempi taloudellinen taakka kirkkorakennus sille on.

 

Nykyisellään kirkot jököttävät enimmäkseen tyhjillään keskusta-alueiden paraatipaikoilla. Vuokralaisia hankkimalla seurakunnat saisivat lisätuloja ja kirkoille parempaa käyttöastetta. Kirkkoihin voisi periaatteessa istuttaa monenlaista toimintaa, esimerkiksi ravintoloita.

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kirkkoherra ja seurakuntayhtymän kirkkoneuvoston puheenjohtaja Timo Kalaja ei innostu kirkkojen vuokraamisesta.

– Tiloja olisi hankalaa muuttaa johonkin toiseen käyttötarkoitukseen. Talousongelmat pitää ratkaista muilla tavoilla. Kirkon pitäminen pitää lopettaa, ellei siihen ole rahaa.

Kalajan mukaan vihittyjen kirkkojen vuokraamiselle ja ei-uskonnolliselle käytölle on myös periaatteellisia esteitä.

– Kirkkorakennus on sekä seurakunnan koti että Jumalan asuinsija ihmisten keskellä. Kirkko on Jumalan läsnäolon näkyvä merkki ja siten evankeliumin sanatonta julistusta, hän perustelee.

Kalaja tosin myöntää, että periaatteet ovat löystyneet. Nykyään kirkkoja vuokrataan esimerkiksi konsertteihin ja kirkollisiin teatteriesityksiin.

– Mutta ei niillä taloutta pelasteta. Täällä hintojen pitäisi olla Verkatehtaan luokkaa, jotta niillä olisi ylipäätään jotain merkitystä.

 

Hämeenlinnan seurakuntayhtymässä kirkkorakennuksista luopuminen tai niiden vuokraaminen ei ole toistaiseksi ollut esillä. Hämeenlinnassa on kahdeksan kirkkoa.

Sen sijaan muuta kiinteistömassaa pienennetään vähitellen.

– Tänä vuonna olemme myyneet omakotitontteja ja muutamia asunto-osakkeita. Tällä linjalla jatketaan kiinteistöstrategiamme mukaisesti pidemmälläkin tähtäyksellä. Pyrimme vähentämään kiinteistöjen ja lämmitettävien neliöiden määrää, kertoo seurakuntayhtymän talousjohtaja Kai Kauppinen.

Lisäksi seurakuntayhtymällä on rahasto-omistuksia, joita voi tarvittaessa panna lihoiksi.

Henkilöstömäärää ei olla ainakaan ensi vuonna vähentämässä, Kauppinen sanoo. Yhtymällä on tällä hetkellä noin 150 työntekijää.

Kirkkoherra Kalajan mielestä seurakuntayhtymän kannattaisi myydä toimisto- ja hallintotilat ja siirtyä vuokralle. Kirkkorakennusten kohdalla voitaisiin hänestä tyytyä vain välttämättömiin korjauksiin.

– Suomessa on totuttu siihen, että kirkot pidetään huippukunnossa. Keski-Euroopassa suhtautuminen on hiukan toisenlaista. Kyllä kirkko on kirkko, vaikka ovet ja kynnykset olisivat vähän kuluneet.

 

Purkutuomio uhkaa todennäköisesti vain harvaa kirkkoa. Ennen vuotta 1917 rakennetut kirkot ovat automaattisesti kirkkolailla suojeltuja, kertoo Kirkkohallituksen yliarkkitehti Antti Pihkala. Kirkkoja voidaan suojella myös asemakaavalla.

Myyntiä ja uudenlaisia käyttötapoja suojelu ei estä.

– Sitä on tapahtunut Euroopassa, muttei vielä Suomessa, ei ainakaan luterilaisten kirkkojen kohdalla, Pihkala sanoo.

Hänen tiedossaan ei ole, että kirkkorakennusten käyttötarkoituksen muutokselle olisi juridisia esteitä. HäSa