Kanta-Häme

Alle puolet valmistuneista jää Kanta-Hämeeseen

Suurin osa Hämeen ammattikorkeakoulun (Hamk) opiskelijoista jättää opiskelupaikkakuntansa valmistumisen jälkeen.

Koko Hamkin toimialueella noin 40 prosenttia jää valmistuttuaan töihin ja asumaan opiskelupaikkakunnalleen, kertoo strategiapäällikkö Mervi Friman. Tieto on peräisin Hamkin alumni-toiminnasta, jossa opiskelijoihin ollaan yhteydessä opintojen jälkeen.

Luvun pitäisi olla parempi, sanoo Linnan Kehityksen toimitusjohtaja Mervi Käki. Hänen mukaansa nuorten työikäisten pitäminen paikkakunnalla valmistumisen jälkeen on erityisen tärkeää Hämeenlinnan tulevaisuuden elinvoiman kannalta.

Tällä hetkellä Hämeenlinnassa on pulaa koulutetusta työvoimasta esimerkiksi it-alalla.

– Valmistumisen kynnyksellä nuorilla on sitoutumisen aika parisuhteeseen ja työhön. Viimeistään perheen perustaminen laukaisee päätöksen siitä, mihin kaupunkiin nuori asettuu, Käki sanoo.

Käen mukaan valmistuneille on merkitystä sillä, paljonko alueella on koulutusta vastaavaa ja mielekästä työtä. Jos nuoret pitävät paikallisia työnantajia tarpeeksi kunnianhimoisina ja mielenkiintoisina, niiden perässä ei lähdetä muualle.

Opiskelujen jälkeen voi luoda myös itse itselleen työpaikan. Hämeenlinnaan perustettiin viime vuonna 420 uutta yritystä, joista jopa 35 prosenttia oli alle 30-vuotiaiden käynnistämiä.

Yksi nuorista yrittäjistä on vaate- ja korusuunnittelija Jenni Siltanen, joka valmistui Hamkista muotoilijaksi vuonna 2015. Vuotta aiemmin hän oli jo ehtinyt perustaa oman muotoiluyrityksen Jenni Saksa Design.

Siltanen tuli Hamkiin suoraan lukiosta Kouvolasta vuonna 2010. Nykyisen aviomiehensä kanssa hän opiskeli muotoilua peräkkäisillä vuosikursseilla. He perustivat muotoilualan yritykset Hämeenlinnaan samoihin aikoihin, ostivat talon, ja puoli vuotta sitten syntyi esikoinen Ruut.

– Hamkin kautta on valmis turvaverkko yrittää, eikä täällä ei ole samanlaista kilpailua kuin isommissa kaupungeissa. Molempien perheet ovat lähellä ja täällä on rauhallista, Siltanen sanoo.

Opiskeluystäviensä keskuudessa pariskunta on vähemmistössä. Siltanen muistaa omalta vuosikurssiltaan kaksi muuta, jotka ovat jääneet asumaan Hämeenlinnaan. Moni on lähtenyt isompiin kaupunkeihin töiden perässä.

– Etenkin ne, jotka ovat tulleet opiskelemaan tänne Helsingistä ja Tampereelta, palaavat useimmiten takaisin. Hämeenlinna saattaa olla houkuttelevampi niille, jotka ovat alun perin pienemmältä paikkakunnalta.

Nuoren työvoiman houkuttelemisessa kaupunkiin on Mervi Käen mukaan monta puolta. Ensinnäkin mielikuvat ovat tärkeitä.

– Mielikuvamarkkinoinnissa pitää tunnistaa nuorten arvomaailma, jossa tärkeää on esimerkiksi kulttuuritarjonta ja pyöräily.

Käen mielestä opiskelijat ovat nyt väliinputoajia kotipaikan suhteen, eli heidät pitäisi saada tuntemaan itsensä hämeenlinnalaisiksi jo opiskeluaikana.

Tärkeää on myös sopiva asuntotarjonta, kuten kohtuuhintaiset asunnot nuorille perheille, sekä hyvät liikenneyhteydet.

– Vaikka työpaikan vaihto tulisi eteen, nuoren tukikohdan pitäisi pysyä Hämeenlinnassa. Tähän tarvitaan esimerkiksi sujuvaa pendelöintiä, Käki sanoo. HÄSA

Päivän lehti

7.6.2020