Kanta-Häme

Alue- ja väestötutkija Timo Aro ehdottaa yhdeksää maakuntaa ja Kanta-Hämeen hajottamista

Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.) ei innostu "jättialueista". Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Heinonen (kok.) vastustaa uutta hallintotasoa ylipäätään.

Alue- ja väestötutkija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä ehdottaa, että Suomi jaettaisiin yhdeksään maakuntaan tai hallinnolliseen alueeseen.

Aron mallissa Kanta-Häme hajotettaisiin. Hämeenlinnan seutu liitettäisiin Sisä-Suomen alueeseen, Riihimäen seutu Uuteenmaahan ja Forssan seutu Lounais-Suomen alueeseen.

– Meillä on paljon ja aika lailla päällekkäisiäkin hallinnollisia aluejakoja. On 18 maakuntaliittoa, 15 ely-keskusta ja niin edelleen. Aluejakojen osalta pitäisi puhua enemmän siitä, millainen Suomi on kymmenen, 20:n tai 30 vuoden kuluttua, ja varautua tulevaan kehitykseen nykyisten tietojen varassa.

– Nykyinen hallinnollinen aluejako on aika jäykkä eikä välttämättä vastaa enää niihin haasteisiin, jotka liittyvät aluekehitykseen, väestökehitykseen, liikenneyhteyksiin ja ylipäätään alue- ja yhdyskuntarakenteen muuttumiseen, Aro näkee.

Hänen mukaansa alueiden määrän reippaalla vähentämisellä myös tasoitettaisiin niiden liian suuria kokoeroja.

Aro: Mallin taustalla monia eri asioita

Aron ”karttaharjoituksen” lähtökohtana oli aluerajojen rukkaaminen nykyisen maakunta- ja seutukuntajaon pohjalta. Lopputulokseen vaikuttivat muun muassa eri alueiden toiminnallinen suuntautuminen, liikkuminen, asiointi, yhtenäisyys sekä arviot tulevasta väestö- ja työpaikkakehityksestä.

– Lähdin tarkastelemaan aluejakoa puhtaalta pöydältä eli kiinnittämättä huomiota esimerkiksi poliittisiin realiteetteihin, hän huomauttaa.

– Vaikeita alueita olivat erityisesti Keski-Suomi, Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Etelä-Savo. Niissä on aika paljon erilaisia ristivetoja ja vaihtoehtoja suuntaan jos toiseenkin, hän sanoo.

Päijät-Hämeen osalta Aro liittäisi Lahden ja sen eteläpuoliset kunnat Uuteenmaahan ja Lahden pohjoispuoliset kunnat Sisä-Suomeen.

Aro toivoo, että yhdeksän alueen ehdotus herättelisi päättäjiä pohtimaan realistisesti tulevaisuuden haasteita.

Hallituksen ajamassa mallissa maakuntia on 22 sen jälkeen, kun Uusimaa on jaettu erillisratkaisulla viideksi eri alueeksi.

Filatov ei halua muutella rajoja

Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) ei syty aluerajojen siirtelylle vaan korostaa rajat ylittävän yhteistyön merkitystä. Hänen mielestään elinvoimaa kannattaa rakentaa mieluummin keskuskaupunkien ja ympäryskuntien väliselle yhteistyölle kuin laajoille maakunnille.

– Väestöpohjan näkökulmasta Aron esitys on ymmärrettävä, mutta raja on aina jossain. Jättialueiden sisällä on ristiriitaisiakin intressejä, joten edunvalvonnan näkökulmasta tilanne ei ole ihan helppo, vaikka väestöpohja vahvistaa aluetta. Siksi on järkevämpää hakea koalitioita, joissa intressi on yhteinen. Nämä koalitiot voivat vaihdella. Maakunnat tekevät jo nyt yhteistyötä yli rajojen, Filatov pohtii.

– Itse näen, että nyt kannattaa keskittyä sote-uudistukseen, ja siihen liittyen maakunta on nykyinen. Uudenmaan erillisratkaisun avaaminen siirtäisi koko sote-uudistuksen valmistumista. Tämä olisi typerää, koska uudistus tarvitaan nopeasti. Lisäksi alueellamme on Pirkanmaan kanssa yhteinen Tähtisairaala-hanke, jota ei kannata vaarantaa.

Heinonen: Ei uusia hallintohimmeleitä

Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) ei kannata hallituksen sote-mallia muttei myöskään Aron ehdottamaa aluejakomallia.

– Kannatamme sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä alueellisesti mutta kuntapohjaisesti. Samalla täytyy varmistaa, että väestöpohja on riittävä, jotta sote-palvelut pystytään järjestämään ja tuottamaan, hän toteaa.

– Kokoomus tukee siis Kuntaliiton mallia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Ei pidä rakentaa uusia hallintohimmeleitä ja uusia veroja, vaan sote-ratkaisu pitää tehdä nykyisen lainsäädännön pohjalta. Sote-uudistuksessa on keskityttävä palvelujen uudistamiseen ilman tarpeettomia hallinnon uudelleenjärjestelyjä.

Uuden hallintotason pystyttämisen sijaan kunnat voisivat Heinosen mielestä itse luoda vapaaehtoisuuden pohjalta erilaisia ja erikokoisia yhteistoiminta-alueita, jotka sekä järjestäisivät että tuottaisivat palveluja. HÄSA

Päivän lehti

24.9.2020

Fingerpori

comic