Kanta-Häme

Alussa oli murha – dekkareiden suosio ei näytä laantuvan

Viime vuoden käännetyn kaunokirjallisuuden kymmenestä myydyimmästä kirjasta yhdeksän oli dekkareita. Kotimaisen kaunokirjallisuuden top kymppiin oli siihenkin mahtunut kolme dekkaria.

Tilanne ei ole täysin poikkeuksellinen, koska dekkareita ja rikoskirjallisuutta luetaan paljon kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi ruotsalaiset dekkarikirjailijat ovat onnistuneet lanseeraamaan oman tyylinsä niin, että siitä on tullut maailmanlaajuinen ilmiö, joka yltää televisioon saakka.

Dekkareiden lukijat eivät kuitenkaan pomppaa muualla samalla tavalla tilastoista kuin Suomessa. Suomessa dekkareiden lukijoita löytyy kaikista ihmisryhmistä ikään ja sukupuoleen katsomatta.

Dekkarit kärsivät pitkään arvostuksen puutteesta. Ne olivat viihdekirjallisuutta, jota eivät kirjoittaneet vakavasti otettavat kirjailijat.

Viihdettä ne ovat edelleen, mutta lopulta se on osoittautunut dekkareille eduksi.

– Taiteellisemmalla pyrkimyksellä tehdyt teokset on suunnattu ehkä suppeammalle lukijakunnalle. Dekkareiden viihde-elementti läpäisee lukijapiirejä laajemmin, sanoo dekkareita ja rikoskirjallisuutta julkaisevan Crimetimen kustantaja Jouni Tervo.

Suomen Kirjakauppaliiton toimitusjohtajan Laura Karlssonin mukaan tällä hetkellä Suomessa vetävät etenkin trillerityyppiset dekkarit ja murhamysteerit.

– Monesti päähenkilö ei ole poliisi vaan esimerkiksi juristi.

Nuoret puolestaan pitävät dekkareista, joissa on yliluonnollisia elementtejä kuten vampyyrejä tai tarina sijoittuu dystopiaan.

– Toisaalta vasta otettiin uusintapainos myös Astrid Lindgrenin Mestarietsivä Kalle Blomqvist -kirjoista, jotka ovat klassikoita.

Vaikka dekkarit ovat viihdettä, ne eivät automaattisesti ole kevyttä luettavaa. Karlsson huomauttaa, että dekkareiden aiheet saattavat olla hyvinkin rankkoja.

Se ei myöskään tarkoita sisällöllistä höttöä, vaan dekkareissa käsitellään paljon myös yhteiskunnallisia ilmiöitä.

– Monesti ilmiöt ovat sellaisia, jotka ovat juuri nousemassa pinnalle. Dekkareilla on tärkeä rooli niiden nostamisessa, Jouni Tervo sanoo.

Tällaisia aiheita ovat suomalaisissa dekkareissa olleet esimerkiksi poliisien korruptio, joka nyt katsottuna vertautuu suoraan Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion tapaukseen.

Tervon luotsaama Crimetime julkaisee sekä kustantamon yhteydessä toimivan kirjailijaosuuskunnan tuotantoa että potentiaalisten uusien kykyjen teoksia.

– Julkaisemme uusia kirjailijoita muutaman vuodessa, mutta käsikirjoituksia meille tarjotaan aivan valtavasti.

Hyvä dekkari on hänen mukaansa yllättävä ja omaperäinen, mutta se ei saa pettää lukijaansa. Juonen pitää olla uskottava ja looginen. Lukijaa saa harhauttaa, mutta lopulta lankojen päät pitää pystyä solmimaan yhteen.

– Dekkarin kirjoittaminen on pirun vaikeaa. Moni muu kaunokirjallisuuden laji antaa vapautta, mutta dekkari pitää kirjoittaa tiettyjen sääntöjen rajoissa.

Hän myös kertoo dekkareiden olevan kirjallisuuden lajina siinä mielessä konservatiivinen, että uusien tekijöiden on hankala saada genrestä jalansijaa. Lukijat ovat kirjailijauskollisia.

Tervon mukaan suomalaiselle dekkarille on tyypillistä kotikutoisuus ja inhimillisyys.

Kansainvälinen dekkari on brutaalimpaa ja jopa mässäilee väkivallalla.

– Tämän huomaa jo ruotsalaisista dekkareista, joissa saattaa olla hyvin yksityiskohtaisia kuvauksia väkivallasta. Samanlainen verihurmeinen maailma ei ole suomalaisessa dekkarissa uskottava, Tervo sanoo.

Hän kertoo suomalaisen dekkarin eroavan esimerkiksi ruotsalaisesta myös asenteessa. Suomessa ei olla ryppyotsaisia.

– Täällä ei olla niin synkkiä. Kirjoissa voi olla jonkin asteista huumoriakin. HÄSA

Kirjakauppaliiton Dekkariviikko kirjakaupoissa 11.–17.6.2018

15 tuoreinta

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930