Kanta-Häme

Äly saapuu tehtaisiin bitti bitiltä

Runsaat puoli vuotta sitten lounaissuomalainen elektromekaniikka-alan yhtiö Stera Technologies halusi tehdä tehtaistaan älykkäitä.

Yhtiö alkoi valmistaa ja asentaa tehtailleen monitoreita ja sensoreita, joiden avulla he voivat valvoa nykyistä paremmin tuotantokoneidensa käyttömääriä ja huoltotarpeita sekä vahtia, että tuotteiden laatu paranee.

Liiketoimintajohtaja Jussi Ohlssonin mukaan tietoa kerätään myös siitä, että työntekijät kulkevat turvallisilla alueilla. Muun muassa lentokenttien matkustajasiltoja valmistavalla yhtiöllä on useita tehtaita ympäri Suomea ja maailmaa. Pisimmillä älytehtaan kehittely on Turun-toimipisteessä.

– Sensorit kykenimme valmistamaan itse, mutta kerättävän datan määrä on melko suuri, joten analytiikkaan tarvitsimme ulkopuolista osaamista, Ohlsson sanoo.

Stera Technologies on yksi monista suomalaisista yrityksistä, jotka ovat alkaneet soveltaa teollisen internetin ajatuksia liiketoiminnoissaan. Ohlsson kuitenkin karsastaa trenditermiä.

– Meidän näkökulmastamme kyse on työstä, joka on välttämätöntä, että pysymme kilpailukykyisenä, Ohlsson lisää.

TEOLLINEN INTERNET on noussut yleiseen tietoisuuteen viime aikoina, ja siitä jopa tehtiin kirjaus uuden hallituksen ohjelmaan.

Termi on osa nykyistä esineiden internet -ajattelua (englanniksi Internet of Things, lyhennettynä IoT), jossa esineiden halutaan keräävän ja lähettävän tietoa entistä enemmän.

Maailmanlaajuisesti IoT-sovellusten tarjoamat lisäarvo-odotukset ovat huimat. Talouskonsulttiyhtiö McKinseyn kesäkuisessa selvityksessä yhtiö arvioi IoT-sovellusten tuovan jopa 10,2 biljoonan euron edestä lisäarvoa maailmantalouteen vuoteen 2025 mennessä.

Suurin lisähyöty teollisuuteen tulisi raportin mukaan siitä, että tuotantoa tarkkailtaisiin ja tehostettaisiin tiedon avulla.

Innovaatiorahoituskeskus Tekesin ohjelmapäällikön Kari Penttisen mukaan teollisessa internetissä on kyse siitä, että yritykset alkaisivat hyödyntää digitaalista tietoa tehostaakseen liiketoimintaansa ja luodakseen uusia palveluja.

– Nyt, kun tietoverkot on olemassa ja erilaisia antureita voi asentaa laitteisiin, on varsin helppoa ja edullista kerätä saatu tieto hyötykäyttöön, Penttinen sanoo.

Tekesin Teollinen internet -hankkeen kautta rahoitetaan enintään 100 miljoonalla eurolla teollisen internetin sovelluksia.

SUOMEN VIENTITEOLLISUUDEN rakenne selittää osin sen, miksi teollista internetiä halutaan edesauttaa mahdollisimman paljon. Tekesin ohjelmapäällikkö Penttinen muistuttaa, että Suomen vienti on pitkälti metallituote–koneteollisuutta.

Vastaavasti Suomessa on paljon tietotekniikan ammattilaisia, jotka ovat jääneet esimerkiksi Nokian ja Microsoftin irtisanomisissa työttömiksi.

– Tämä rakennemuutos on eräänlainen tilaisuus, joka tulee vuosien mittaan menemään ohi. Suurista yrityksistä vapautunutta ict-osaamista kannattaa hyödyntää nyt maksimaalisesti kasvuun ja kansainvälistymiseen, toteaa Penttinen.

Steran Ohlsson puolestaan huomauttaa, että verkossa liikkuvan tiedon on pysyttävä suojassa.

– Jossain vaiheessa tulevat tietoturvakysymykset vastaan, kun käytämme langattomia yhteyksiä enemmän.

Menot