Kanta-Häme

Älylaite voi olla älykästäkin seuraa - diginatiivitkin tarvitsevat vanhempien apua

Viljami Tabell myöntää olevansa hiukan katkera. Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Arxin mediakasvattajana työskentelevä mies on pikkupojasta asti tehnyt animaatioelokuvia, ensimmäisen 7-vuotiaana.

– Silloin kuvattiin filmille ruutu kerrallaan, ja filmi lähetettiin kehitettäväksi Ruotsiin. Kun se tuli parin kolmen kuukauden kuluttua, piti vuokrata projektori, että näki lopputuloksen, Tabell muistelee.

Nyt jokaisella lapsella ja nuorella on taskussaan älykännykkä, jossa on teräväpiirtokamera, ilmaiset animaatio- ja editointiohjelmat, henkilökohtaiset videokanavat esimerkiksi Youtubessa ja lopputuloksen voi katsoa lähes millä laitteella tahansa.

– Ja sen sijaan, että näitä hyödynnettäisiin, kännykällä kiusataan kavereita, pelataan Candy Crush Sagaa ja katsotaan kissavideoita, Tabell huokailee.

 

Työkseen hän kiertää koulujen vanhempainilloissa, käy puhumassa opettajille ja muille kasvattajille ja tapaa lapsia ja nuoria. 

Hän pitää kaikille Hämeenlinnan seudun 4.-luokkalaisille eli kymmenvuotiaille mediakasvatuspajan.

Mediakasvattajan ohjenuora on yksinkertainen: lapsille ja nuorille pitää opettaa kännykän tai tabletin käyttöä ja sosiaalisessa mediassa toimimista siinä missä kaikkea muutakin. Digitumpeloiden vanhempien ei kannata lannistua tästä.

– Ei aikuisten tarvitse osata itse kaikkea, tärkeintä on ohjata oikeanlaiseen mediankäyttöön ja kannustaa lapsia heidän omilla vahvuusalueillaan. Lapsen voi esimerkiksi neuvoa herättämään esineitä henkiin pysäytyskuva-animaatio-ohjelmalla, vaikka ei itse ohjelmasta ymmärtäisi mitään.

Se taas on Tabellin mukaan väärä luulo, että diginatiivit nykylapset ja nuoret tuntisivat kaikki älylaitteiden mahdollisuudet automaattisesti.

– Moni ei osaa esimerkiksi käyttää sähköpostia tai sekoittaa käsitteet. Olen kuullut, että nuori kertoo osaavansa ladata videon Youtubeen, mutta väittää, ettei osaa ladata sitä nettiin, Tabell sanoo.

Vanhempien kannattaa hänen mukaansa haastaa lapsi ja nuori tekemään esimerkiksi omaa musiikkia, animaatioita tai videopätkiä. 

– Ja silloin ei kannata tuijottaa pelkkää ruutuaikaa. Jos kännykällä vain pelataan, aikarajaa voi valvoa tiukemmin kuin silloin, jos lapsi tai nuori tekee jotakin omaa ja kehittävää, hän sanoo.

Lasten kanssa kannattaa rakentaa toimiva keskusteluyhteys, joka koskee myös median käyttöä. Tabellin mukaan pelaaminen on hyvä sillanrakentaja, eli aikuisen kannattaa pelata lapsen kanssa. 

Sitä lapset myös toivovat, ja sen jälkeen on helpompi ottaa puheeksi median käyttö ja pelisäännöt. Lapset kertovat yleensä mielellään omasta mediankäytöstään, ja vanhempien kannattaa kuunnella.

– Jos aikuinen ei ole yhtään kiinnostunut siitä, mitä lapsi tekee kännykällä, mutta haluaa silti määrätä sen käyttöä, vastaanotto ei välttämättä ole paras mahdollinen.

Vanhempainilloissa Tabell jakaa valmiita mediankäyttösopimuksia, jollaisen lapsi ja vanhemmat voivat täyttää.

Siihen kirjataan, miten toimitaan esimerkiksi jos lapsi törmää netissä K-18-materiaaliin, kiusaamiseen, väkivaltaan tai muuhun pelottavaan tai ahdistavaan materiaaliin.

– Tärkeää on, että lapsi uskaltaa näyttää materiaalin aikuiselle ja etteivät vanhemmat suutu. Usein lapsi on hyvin hämmentynyt ja tarvitsee aikuisen apua näkemänsä käsittelemiseen. Silloin aikuisen raivoaminen ei auta, vaan pahentaa tilannetta. Lapsi jää pelkonsa kanssa yksin, eikä seuraavalla kerralla varmasti kerro vanhemmille.

10-vuotiaille pitämillään tunneilla Tabell on huomannut, että lapset eivät osaa vetää rajaa yksityisen ja julkisen tiedon välille. Joku saattaa kertoa esimerkiksi Youtube-kanavallaan osoitteensa, vanhempien nimet ja ammatit tai tulevan lomareissun, jolloin perhe on poissa kotoa ja talo tyhjillään.

– Lapsen kanssa on hyvä sopia siitä, mitä kerrotaan ja mitä ei. Netistä on mahdotonta hävittää mitään, vaikka myöhemmin kuinka kaduttaisi.

Samoin Tabellin mukaan lasten kanssa kannattaa keskustella siitä, ettei tykkäysten määrä ole mikään ihmisarvon mittari.

– Moni lapsi ja nuorikin saattaa ajatella niin, kun seuraavat netissä julkisuustyrkkyjen postauksia ja ottavat niistä mallia. HÄSA

Päivän lehti

4.6.2020