Kanta-Häme

Älyliikenne tulee vauhdilla

Mitä jos kotoa lähtiessäsi voisit suunnitella ja maksaa kaikki reittisi joukkoliikenneyhteydet ja liityntäpysäköinnin sekä tsekata vaikkapa sään yhdellä mobiilipalvelulla? Pendelöijän arki helpottuisi kummasti.

Lentoliikenteessä matkojen yhdistely on jo arkipäivää, mutta muussa liikenteessä Suomessa ei ole vielä aluerakenteen ylittäviä palveluja. Pian on, jos se on kasvukäytävähankkeen projektijohtaja Anna-Mari Ahosesta kiinni.

– Älylaitteet kulkevat ihmisten mukana aina ja kaikkialle. Sen vuoksi ne ovat mutkattomin tapa tarjota tietoa oikeassa ajassa ja paikassa, kun ihmiset haluavat liikkua fiksummin, Ahonen perustelee.

Hänen johtamansa Suomen kasvukäytävä on julistautunut Euroopan johtavaksi älyliikenteen kokeilualustaksi. Ahosen mukaan visio ei ole ylimitoitettu.

– Olemme siinä jo matkalla.

Isojen välissä suuri aukko

Tampereella ja Helsingissä älyliikenne on jo nyt arkipäivää. Siellä on jopa maailman mittakaavassa korkeaa osaamista.

Yksi hyvä esimerkki on Helsingin seudun liikenteen HSL:n sähköinen reittiopas, jonka toteutuksesta 80 prosenttia on yksityisiltä sovelluskehittäjiltä.

Mutta kun tullaan HSL:n ja Tampereen kaupunkiliikenteen ulkopuolelle, välissä on pitkä ja tuntuva aukko.

– HHT-vyöhykkeen keskiosa ei ole päässyt mukaan junaan. Täällä ei ole suuria toimijoita, joten julkisen sektorin on luotava avoimeen dataan perustuva alusta, johon voidaan sitten rakentaa vaikka mitä, Ahonen sanoo.

Tavoitteena on siis yhdistää esimerkiksi pitkän matkan bussi- ja junaliikenne seudulliseen ja alueelliseen syöttöliikenteeseen mobiilipalvelussa. Muitakin esimerkkejä on, kuten taksisovellus Ubertaxi, joka tosin ei rantautunut Suomeen saakka.

Ahonen kertoo, että Ruotsissa ihmiset voivat jo ostaa liikkumisen palveluja pakettina puhelinliikenteen tapaan. Yksi paketti voi sisältää esimerkiksi tietyn määrän taksimatkoja, junaa, sähköfillaria, autojen yhteiskäyttöä sekä vaikkapa kerran vuodessa peräkärryn.

– Ei julkisen sektorin kannata näitä sammutella. Pitäisi ymmärtää olla notkea näille innovaatioille, sillä talouden realiteetit edellyttävät meiltä kasvua.

Salkkumies koulukyytiin

Yksityisten palvelujen ohella toinen iso asia on kuntien hankkima joukkoliikenne eli se palvelutaso, jonka kunta haluaa kuntalaisilleen tarjota.

– Kyse on miljardiluokan bisneksestä. Siinäkin on välttämätöntä uudella, nykyistä joustavammalla tavalla yhdistellä taksi- ja linja-autoliikennettä sekä niiden käyttäjiä.

Ahonen nostaa esimerkiksi koulukyydissä olevan koululaisen ja samaan suuntaan kulkevan ikäihmisen. Paluumatkalla kyytiin mahtuisi hyvin esimerkiksi lähimmälle asemalle kiirehtivä työmatkalainen.

– Koko kasvukäytävän mittaista runkoliikennettä raiteilla ja kumipyörillä on kehitettävä tiheämmäksi, mutta pelkkä reittipohjainen syöttöliikenne asemille alkaa käydä aivan liian kalliiksi. Tähän meillä ei ole enää varaa. Sen vuoksi tarvitaan älyä ja dataa.

Ahosen mukaan Suomen ”Nokia-potentiaali” mahdollistaa älykkäät liikennesovellukset, jotka tulevat purkamaan liikennejärjestelmien alueellisia rajoja. Mobiilisovelluksien visuaalisuus tekee niistä helppokäyttöisiä niin koululaiselle kuin vanhuksillekin.

HHT on jo ryhtynyt sanoista tekoihin. Se jätti viime viikolla sisään EAKR-rahoitushakemuksen alahankkeeseen, jossa selvitetään Helsingistä Tampereelle ulottuvan alueen liikenteessä käytössä olevia tietojärjestelmiä ja niiden aukkopaikkoja.

– Vuodenvaihteessa pitäisi ryhtyä tositoimiin, Ahonen lupailee. (HäSa)

Hämeenlinnan kaupunki järjestää yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa 23.–24. syyskuuta Verkatehtaalla Kaupunkifoorumin, jossa pureudutaan kasvukäytäviin, asemanseutuihin ja älykkääseen liikenteeseen.