Kanta-Häme

Ambulanssikyyti harkinnan takana

Osa laitosten välisistä siirtokuljetuksista on viime vuosien aikana siirtynyt ambulansseilta paaritaksien ajettaviksi.

Taustalla on vuoden 2013 alussa voimaan tullut lakimuutos, joka siirsi ensihoitopalvelun kunnilta sairaanhoitopiirien tehtäväksi. Muutos hävitti valtaosan yksityisistä ambulanssiyrityksistä.

– Nykyään Suomessa on noin 400 taksia, joissa on paarivarustus. Investointi on kallis, mutta se on tullut kannattavaksi. Paaritaksein tehdyt siirtokuljetukset ovat oleellisesti edullisempia kuin ambulanssit, sanoo Suomen Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen.

Ensihoitopalvelun siirtyminen sairaanhoitopiireille näkyy Koskisen mukaan taksiautoilijoiden arjessa myös toisella tavalla.

Yhä tarkemmin harkitaan, kenet ambulanssi ottaa kyytiin.

– Kun kyse on kiireettömästä kuljetuksesta, yhä useammin lopputulos on se, että ambulanssi kutsuu paikalle taksin.

Suuntaus näkyy myös Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen alueella, missä paaritakseja ei muutama vuosi sitten juuri ollut.

Paaritaksit ovat nimensä mukaisesti takseja, joissa asiakas voi olla makuullaan kuljetuksen ajan.

Ensihoitopäällikkö Lasse Hakalan mielestä suuntaus on hyvä, sillä se vapauttaa ensihoitoyksiköt kiireellisempiin tehtäviin.

– Kyse on järkevästä yhteiskunnan varojen käyttämistä, Hakala sanoo.

– Tänä päivänä arvioimme aika tarkkaan, tarvitseeko ihminen hoitoa ja jos tarvitsee, voimmeko hoitaa hänet kotona. Samoin arvioimme, tarvitaanko välttämättä ambulanssikuljetusta.

Ensihoitajien asiakkaista noin 30–35 prosenttia ei tarvitse kyytiä jatkohoitoon.

– Ihmisillä on edelleen aika vahvaan juurtunut käsitys siitä, että ambulanssikyydin voi tilata. Kuljetuspäätös ei kuitenkaan koskaan perustu mihinkään muuhun kuin hoidontarpeen arviointiin, Hakala sanoo.

Paaritakseja voidaan käyttää kiireettömissä kuljetuksissa, kun ihminen ei vaadi ajon aikana tarkkailua tai hoitotoimenpiteitä. Kiireellisiin kuljetuksiin niitä ei käytetä.

Väestön ikääntyminen ja kotihoidon lisääntyminen heijastuu ensihoidon puolelle tehtävämäärien lisääntymisenä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton julkaiseman Motiivi-lehden (19.10) tehtävämäärä kasvaa esimerkiksi Varsinais-Suomessa vuosittain noin 5–10 prosentilla.

Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria.

Lasse Hakalan mukaan kasvu on ollut Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen alueella varsin maltillista – noin 1–2 prosentin luokkaa. Vuositasolla puhutaan muutamien satojen vuosittaisesta vaihtelusta.

Kaikkiaan pelastuslaitokselle kertyy vuosittain noin 30 000 tehtävää.

– Määrä on pysynyt samassa pitkään, vuosittainen vaihtelu on vain noin satojen tehtävien luokkaa. HÄSA