Kanta-Häme Hämeenlinna

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät jakoivat opetusministerille ruusuja ja eväitä Verkatehtaalla

Opetusministeriltä toivottiin lisäaikaa oppivelvollisuuden laajentamiseen ja pitkäjänteisyyttä ammatillisen koulutuksen rahoitukseen.
Opetusministeri Li Anderssonin vierailu Verkatehtaalla liittyi hallituksen koulutuspoliittisen selonteon valmisteluun. Hämeenlinnassa keskustelua käytiin ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Kuva: Riku Hasari
Opetusministeri Li Anderssonin vierailu Verkatehtaalla liittyi hallituksen koulutuspoliittisen selonteon valmisteluun. Hämeenlinnassa keskustelua käytiin ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Kuva: Riku Hasari

Opetusministeri Li Andersson näkee, että hallitus nostaa oppivelvollisuusikää 18 vuoteen suunnitellussa aikataulussa.

– Muutos astuu voimaan ikäluokka kerrallaan ja alkaa vuonna 2021, Andersson toteaa.

Opetusministeri vieraili maanantaina Hämeenlinnan Verkatehtaalla, jossa oli paikalla ammatillisen koulutuksen järjestäjiä ja sidosryhmiä ympäri Suomen. Puheenvuoroissa toivottiin kyseiseen aikatauluun lisävuotta.

– Haluan, että toimeenpanovaiheeseen päästään jo tämän hallituskauden aikana, jotta ei käy niin, että me säädämme isosta uudistuksesta ja siirrämme toimeenpanovastuun seuraaville tahoille, Andersson linjaa.

OAJ:n koulutusasianpäällikkö Nina Lahtinen vertaa tilannetta viime vuonna voimaan tulleeseen ammatillisen koulutuksen uudistukseen, jossa lakia alettiin noudattaa kentällä hitaalla tempolla.

– Tavoite kaikessa valmistelussa pitää olla se, että saadaan tietoon ja käytännönkysymyksiin vastaukset jo lain valmisteluvaiheessa, Andersson painottaa.

Opetusministeri Li Andersson tutustui Hämeenlinnan vierailullaan myös ammattiopisto Tavastian opetukseen. Kuva Riku Hasari.

Rahoitukseen pitkäjänteisyyttä ja nivelvaiheisiin joustavuutta

Hallitus sai kiitosta siitä, että rahoitusleikkausten aika on ohi, mutta ammatillisen koulutuksen rahoitusmalliin kaivattiin kuitenkin ennakoitavuuden lisäämistä ja byrokratian poistoa. Rahoituspohja tulisi turvata pitkällä aikavälillä.

Anderssonin mukaan rahoituksen pitää olla linjassa koulutuspoliittisten tavoitteiden kanssa.

– Kysymys liittyy siihen, minkä suuruinen perusrahoituksen pitäisi olla rahoitusmallin sisällä. Viesti oli selkeä, että se nykyistä paremmin huomioisi ennakoitavuuden ja muutokset, jotka oppivelvollisuuden laajentaminen tuo. Se oli selkeä evästys, jonka vien mukanani täältä.

Myös nivelvaiheet opintopolkujen eri vaiheissa nousivat puheissa esiin. Anderssonin mukaan suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tehtiin ”pieni virhe”, kun maan koulutusjärjestelmä jaettiin selkeästi eri osiin.

– Nyt joudumme pohtimaan, miten huolehdimme siirtymästä varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta toiseen asteeseen.

Yhtenä ratkaisukeinona painotettiin väyläopintoja, joiden avulla siirtyminen esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluopintoihin helpottuisi sekä yhteistyötä lukion kanssa.

Myös nuorten hyvinvointia korostettiin. Alueelliset erot psykologi- ja kuraattoripalveluissa puhuttivat ja nuorisotyölle kaivattiin omaa ”hoitajamitoitusta.”

Hallitus valmistelee Anderssonin mukaan mitoituksia oppilas- ja opiskelijahuoltoon.

– Haluamme selkeämpää valtakunnallista linjaa. On myös tärkeää, että yhteistyö kunnan nuorisotoimen ja koulutuksen järjestäjän välillä toimii. HÄSA.