Kanta-Häme

Ammattikoulu keskeytetään lukiota useammin – Pelkän peruskoulun varaan jääminen on vähentynyt

Toissa vuonna peruskoulututkinnon varassa oli 16 prosenttia 20–29-vuotiaista suomalaisista.
Pelkän peruskoulun varaan jääminen on vähentynyt tasaisesti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Arkistokuva. Kuva: Markku Tanni
Pelkän peruskoulun varaan jääminen on vähentynyt tasaisesti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Arkistokuva. Kuva: Markku Tanni

Mitä vanhemmista ikäluokista on kyse, sitä useampi suomalainen on käynyt pelkän peruskoulun. Harvinaista tämä ei ole nuoremmillakaan aikuisilla. Toissa vuonna peruskoulututkinnon varassa oli 16 prosenttia 20–29-vuotiaista suomalaisista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Kaija Appelqvist-Schmidlechner.

Pelkän peruskoulun varaan jääminen on kuitenkin vähentynyt tasaisesti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana.

–  Työpaikat, joissa ei vaadita peruskoulun jälkeistä tutkintoa, ovat vähentyneet vuosi vuodelta. Tämä on tuonut suuria haasteita peruskoulun varaan jääneiden työllistymiseen. Osaaminen ei yksinkertaisesti riitä nykypäivän työmarkkinoilla, Appelqvist-Schmidlechner toteaa.

Pelkän peruskoulun käyneitä eniten kuljetusalalla

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan se, ettei opintoja aloiteta peruskoulun jälkeen lainkaan, on harvinaista. Selvästi yleisempää on siis se, että opinnot aloitetaan, mutta jätetään kesken.

Moni lopettaa toisen asteen opinnot jo ensimmäisen vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan keskeyttäjiä on jopa kymmenen prosenttia toisen asteen opiskelijoista. Ammattikoulu keskeytetään huomattavasti useammin kuin lukio.

–  Siitä ei kuitenkaan ole tietoa, kuinka suuri osa tästä kymmenestä prosentista palaa kouluun vanhemmalla iällä. Merkittävä osa toisen asteen tutkinnon hankkivista on aikuisopiskelijoita, Eloranta huomauttaa.

SAK:n tekemän jäsentutkimuksen mukaan eniten pelkän peruskoulun käyneitä suomalaisia työskentelee kuljetusalalla: Siellä noin joka viides työntekijä on pelkän peruskoulun varassa. Melko yleistä tämä on myös yksityisillä palvelualoilla sekä teollisuudessa.

Jäsentutkimus on tältä vuodelta, ja siihen osallistui kaikkiaan 1  216 iältään 20–40-vuotiasta suomalaista.

Opintoihin kaivataan enemmän tukea

Tyypillinen syy siihen, miksi opiskelua ei aloiteta peruskoulun jälkeen lainkaan, on THL:n Appelqvist-Schmidlechnerin mukaan jääminen ilman koulutuspaikkaa.

SAK:n Eloranta kertoo, että osa peruskoulun päättävistä ei vielä tiedä, mille alalle ylipäätään haluaisi, jolloin valintaa helposti siirretään. Merkittävässä roolissa ovat myös elämänhallintaan, perheeseen sekä terveyteen liittyvät syyt.

Toissa vuoden Nuorisobarometrin mukaan lähes 70 prosenttia toisen asteen opiskelijoista keskeyttää opintonsa väärän alavalinnan takia. Tällöin opintoja jatketaan useimmiten jollakin muulla alalla. Barometri perustuu noin 1  900:n iältään 15–29-vuotiaan puhelinhaastatteluun.

Merkittävä osa keskeyttäjistä lopettaa myös kouluviihtyvyyden tai opetuksen heikon laadun takia. Lähes puolet keskeyttäjistä olisi kaivannut enemmän tukea opinnoissaan. Tukea tarvitsevat erityisesti sellaiset opiskelijat, joilla on erilaisia mielenterveyden tai elämänhallinnan ongelmia.

–  Erityisen tuen tarpeessa olevien ammattikouluopiskelijoiden määrä on kasvanut huolestuttavasti viime vuosina, Appelqvist-Schmidlechner sanoo.

Eloranta pitää merkittävänä ongelmana sitä, että ammattikoulujen lähiopetus on vähentynyt, ja itseohjautuvuutta suositaan yhä enemmän. Jos opiskelijan motivaatio on lähtökohtaisesti heikko, vähemmän ohjatusta ja tuetusta koulunkäynnistä voi olla helpompaa irtautua.

Noin joka viidennellä opiskelijalla keskeyttäminen liittyy ainakin osittain rahan puutteeseen.

Opetusministeriön hanke oppivelvollisuusiän korottamisesta 18 vuoteen ja toisen asteen koulutuksen maksuttomaksi muuttamisesta on käynnistetty, ja se tulee voimaan ensi vuonna.

Matala koulutus lisää syrjäytymisriskiä

Pelkän peruskoulun varaan jääneiden työllisyysaste on alle viisikymmentä prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on noin 70 prosenttia ja korkeakoulutetuilla noin 84 prosenttia. Lisäksi pelkän peruskoulutuksen saaneiden työttömyysjaksot ovat pidempiä kuin muilla, ja niitä on määrällisesti selvästi enemmän, Eloranta kertoo.

–  Myös heidän työuransa jää selvästi lyhyemmäksi – keskimäärin noin 24 vuoteen.

Appelqvist-Schmidlechnerin mukaan kaikkein huonoin tilanne työmarkkinoilla on yli 55-vuotiailla, pelkän peruskoulun varassa olevilla suomalaisilla.

Eloranta sanoo, että alhaisemman lähtökoulutuksen hankkineet työntekijät saavat työuransa aikana vähemmän työnantajan tarjoamaa koulutusta kuin koulutetummat työntekijät.

–  Saattaa siis käydä niin, että osaamiskuilu vain levenee. Työnantajan on tärkeä huolehtia myös pohjakoulutusta ilman olevien työntekijöiden osaamistasosta.

Matala koulutus, siitä johtuva työttömyys sekä katkonainen työura lisäävät mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä syrjäytymisen riskiä. Appelqvist-Schmidlechner kertoo, että pelkän peruskoulun varaan jäävä nuori aiheuttaa elinaikanaan yhteiskunnalle keskimäärin 230 000–370 000 euroa suuremmat kustannukset verrattuna koulutuksen hankkineisiin nuoriin. Keskimääräiset kokonaiskustannukset vähenevät merkittävästi jo toisen asteen tutkinnon suorittamisella.

–  Täytyy kuitenkin muistaa, että peruskoulun varaan jääminen ei automaattisesti tarkoita syrjäytymistä. Osa pärjää ja löytää polkunsa yhteiskunnassamme. STT

Päivän lehti

26.10.2020

Fingerpori

comic