fbpx
Kanta-Häme

Ammattikoulutukseen haetaan joustoa

Ensi keväänä vahvistettavaksi tulevat lainmuutokset mahdollistaisivat ammattitutkinnon räätälöimisen entistä yksilöllisemmäksi. Jatkossa opiskelija voi entistä vapaammin liittää tutkintoonsa muiden tutkintojen opintoja.

Ammattiopisto Tavastian rehtori Heini Kujala pitää uudistusta hyödyllisenä, sillä työelämä saattaa vaatia erilaisten taitojen yhdistelyä.

– Tulevaisuuden työelämää ja ammatteja ei vielä tunneta.

Ammatillisuudesta ei tingitä

Ammatilliset tutkinnot koostuvat ammatillisista, yhteisistä sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Uudistuksella aiotaan lisätä yhteisiä yleissivistäviä opintoja. Kun yhteiset opinnot muodostavat nyt 16 prosenttia opinnoista, uudistuksen jälkeen tämä luku olisi 20 prosenttia. Vapaasti valittavat opinnot puolestaan vähenevät samassa suhteessa.

– Ammatilliset opinnot eivät uudistuksessa vähene, toisin kuin on hieman virheellisesti ymmärretty, sanoo Opetushallituksen Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö Sirkka-Liisa Kärki.

Opintoja ryhmitellään uudelleen

Uudistuksen on tarkoitus selkeyttää tutkintorakennetta.

Lähitulevaisuudessa tutkintojen määrä ei muutu, mutta uudistus mahdollistaa keskustelun joidenkin tutkintojen yhdistämisestä tutkintokokonaisuuksiksi. Kärki sanoo, että esimerkiksi viestinnän alan tutkintojen yhdistämisestä käydään keskustelua.

Tällaisiin laaja-alaisiin kokonaisuuksiin voidaan tarjota erikoistumisen mahdollistavia osaamisaloja ja tutkinnon osia, joilla opiskelija voi suunnata tutkintoa haluamallaan tavalla.

Paikalliset työmarkkinat vaikuttavat

– Uudistus ja sen myötä tulevat lainmuutokset mahdollistavat sen, että työelämän muutoksiin pystytään reagoimaan niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin, Kärki sanoo.

Jos paikkakunnalla lakkautetaan teollisuusyritys, ei ole välttämättä järkevää tarjota sen alan koulutusta entiseen tapaan.

Voidaan esimerkiksi pohtia, voitaisiinko paikkakunnalla alkaa opettaa jotakin muuta, tarjota uusia tutkinnon osia, jotka helpottavat työllistymistä uudessa tilanteessa.

Uudistuksen jälkeen koulutuksen järjestäjillä olisi entistä aktiivisempi rooli vastata paikallisiin muutoksiin ja esimerkiksi vaikuttaa koulutuksen valtakunnalliseen suunnitteluun.

– Työelämän tarpeiden näkökulmasta on vastikään lisätty esimerkiksi kaivosalan ja puunjalostuksen koulutusta, hän sanoo.

Opintoviikot muuttuvat osaamispisteiksi

Esitys annetaan eduskunnan käsiteltäväksi marraskuussa, ja lait on tarkoitus vahvistaa alkukeväällä 2014. Uusi tutkintorakenne tulisi tällöin voimaan ensi syksynä.

Ensimmäinen uudistus olisi teknisluonteinen muutos, jolla selkeytetään tutkintorakennetta koskevaa sääntelyä. Muun muassa opintojen laajuutta aletaan mitata opintoviikkojen sijaan osaamispisteillä.

Sisällöllisiä muutoksia tehdään siinä tahdissa, kun työelämän tarpeet edellyttävät, aikaisintaan syksyllä 2015.(HäSa)

Menot