Kanta-Häme

Ammattikoulutuksen uudistus saa suitsutusta Kanta-Hämeen oppilaitosten ja yrittäjien edustajilta

Työelämälähtöisyyden lisääminen ja yksilölliset opintopolut keräävät kiitosta sekä oppilaitosten että yritysten edustajilta.
Tavastiassa maarakentajiksi opiskelevat Mikael Riikonen ja Valtteri Helin ovat opetelleet käytännön töitä Kai-Ko Groupissa Hämeenlinnassa. Helinin mukaan oikeilla työmailla ammatin oppii paremmin kuin koulussa. Kuvaaja: Esko Tuovinen

Kiistelty ammatillisen koulutuksen reformi saa sekä oppilaitosten että yritysten edustajilta pelkkiä kehuja, paljastaa Hämeen Sanomien alueellinen haastattelukierros.

– Se oli ehdottomasti tosi tarpeellinen ja työelämänkin näkökulmasta tärkeä. On hienoa, että se uskallettiin tehdä, sanoo Ammattiopisto Tavastian rehtori Heini Kujala.

– Tutkinnot muutettiin aiempaa työelämälähtöisemmiksi. Toinen iso muutos on se, että jatkossa ratkaisee osaaminen, ei koulutuksessa vietetty aika.

Rehtorin mukaan Tavastia ennakoi uudistuksen hyvissä ajoin.

– Emme joutuneet sen myötä tekemään mitään organisaatiouudistuksia, koska olimme tehneet ne jo vuosia aiemmin.

Vuoden alussa voimaan tullut reformi yksinkertaisti lainsäädäntöä ja mylläsi koulutuksen sisältöä, järjestämistä ja tutkintorakennetta osittain uusiksi. Uudistuksen keskiössä ovat opiskelijoiden yksilölliset opintopolut.

– Uudistus vähensi aidosti byrokratiaa, kun aikuisten ja peruskoulusta tulleiden tutkintoja ei enää järjestetä kahdella eri tavalla.

Uudistusta kritisoivien mielestä opetuksen määrä ja taso putoavat ja työssäoppiminen muuttuu säästökeinoksi. Kujalan mukaan pelot ovat ainakin Tavastiassa turhia.

– Osa opiskelee työelämässä enemmän ja osa vähemmän. Meille kumpikin on käytännössä samanhintaista. Opetuksen resursseja ei ole leikattu.

Ellei opettaja opeta ryhmää oppilaitoksessa, hän kiertää yrityksissä tapaamassa työssäoppijoita. Työssäoppimisen määrä räätälöidään yksilöllisesti opiskelijan omien valintojen pohjalta. Tavastiassa se ei vielä edes kasvanut.

Myös koulutuskuntayhtymä Tavastian johtaja Jouni Haajanen kehuu reformia.

– Tässä on ihan hyviä eväitä, joilla pystytään vastaamaan maailman muutokseen. Suunta on oikea. Muutos herättää tietysti aina pelkoja.

Ammatillista koulutusta Hyvinkään-Riihimäen alueella järjestävässä Hyriassa käytännön oppimisen toteutuksen muutokset johtivat noin vuosi sitten opettajien ulosmarssiin.

– Lisäsimme ammatillisten ohjaajien määrää, jotta pystyimme tarjoamaan erityisesti perusopetuksesta tuleville opiskelijoille tarpeeksi kontaktissa tapahtuvaa oppimista, Hyrian rehtori Tuula Kortelainen kertoo.

Samaan aikaan opettajien ylitunnit poistettiin ja opettajien määrää vähennettiin. Kortelaisen mukaan opettajia ei kuitenkaan ole vaihdettu ohjaajiin.

– Leikkaukset kohdistuivat pääsääntöisesti eri aloille kuin ohjaajien lisääminen.

Kortelainenkin katsoo, että työssäoppimisen ja yksilöllisten opintopolkujen lisääminen on vankasti perusteltu muutos.

– Itse ajattelen, että myös opettajan pedagoginen rooli vain korostuu.

Työssäoppimispaikan voi etsiä joko opiskelija tai oppilaitos. Opettaja vahvistaa työpaikan soveltuvuuden tutkintoon. Paikoista ei ole ainakaan viime aikoina ollut pulaa, kerrotaan Tavastiasta ja Hyriasta.

Hyrian Kortelainen sanoo, että monien alojen ja yritysten työvoimapulan vuoksi opiskelijoita haluttaisiin usein töihin jo ennen valmistumista. Oppisopimuksen avulla voidaan taata sekä työpaikka että tutkinnon suorittaminen.

 – Tiedossani ei ole, että kukaan olisi jäänyt ilman työssäoppimispaikkaa. Mutta opiskelija ei aina saa juuri sitä paikkaa, jonka haluaisi.

Kortelaisen mukaan uudistus on muuttanut ja muuttaa koulutusalan työskentelytapoja.

– Oppilaitoksissa tehdään töitä yhä enemmän tiimeissä monien eri ammattiryhmien kanssa. Sitä kautta opiskelijoiden kanssa työskentelevien ammattilaisten joukko laajenee ja monipuolistuu.

Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka näkee reformissa ”paljon hyviä asioita” ja toivoo kaikilta kärsivällisyyttä.

– Se, että yksittäistä opiskelijaa huomioidaan aiempaa paremmin yksilönä, on esitetty julkisuudessa niin, että opiskelijoita jätettäisiin heitteille ja jokaisen pitäisi pystyä itsenäiseen toimintaan. Minusta se on suuri väärinymmärrys. Opettajien tehtävähän on yhä arvioida, millaista tukea kukin tarvitsee.

Haukan mukaan työssäoppimista on voinut aiemminkin tehdä minimimäärää enemmän, joten kyse ei ole mullistavasta muutoksesta. Hänestä vääntö uudistuksen ympärillä on kytkeytynyt isoihin edunvalvonnallisiin kysymyksiin muun muassa opettajien työpanoksen kohdentamisesta.

Osa yrittäjistäkin on suhtautunut työssäoppimisen lisäämiseen epäillen. He katsovat, että yrityksen resursseja sitovasta koulutusvastuusta pitäisi maksaa jotain korvausta eli siirtää koulutusrahaa oppilaitoksilta yrityksille.

– Minusta tätä pitäisi harkita, Haukka sanoo.

Haastatellut arvioivat, että julkisuudessa on sotkettu yhteen kaksi eri asiaa: reformi ja säästöt. Leikkauksia vastustavat haukkuvat herkästi myös uudistusta.

– En usko, että reformia sinänsä vastustettaisiin. Jos rahoitusta olisi leikattu ilman tätä uudistusta, olisimme paljon isommissa ongelmissa, Tavastian rehtori Kujala sanoo. HäSa