Kanta-Häme

"Ammumme aina tavattaessa" – Metsästysseurat ottavat villisiat tähtäimeen Hämeenlinnan seudulla

Metsästäjät aikovat verottaa villisikakantaa ennaltaehkäisevästi, etteivät kanta ja sikarutto räjähdä käsiin.
Villisikajahdissa ovat nyt yhdistäneet voimansa Kalvolan metsästysseura, Huntinkiven Erä, Oy Thomas Ab, Länsi- Kalvolan metsästysseura, Kuurila-Taljala-seurue, Niemi-Kuurila-seurue, Kiekun Seudun Erä ja Suontaan kartanon seurue. Porsaatonta villisikaa saa metsästää ympäri vuoden, mutta villisikanaaras, jota seuraa vuotta nuorempia jälkeläisiä, on rauhoitettu maaliskuun alusta heinäkuun loppuun. Kuva: Pekka Rautiainen
Villisikajahdissa ovat nyt yhdistäneet voimansa Kalvolan metsästysseura, Huntinkiven Erä, Oy Thomas Ab, Länsi- Kalvolan metsästysseura, Kuurila-Taljala-seurue, Niemi-Kuurila-seurue, Kiekun Seudun Erä ja Suontaan kartanon seurue. Porsaatonta villisikaa saa metsästää ympäri vuoden, mutta villisikanaaras, jota seuraa vuotta nuorempia jälkeläisiä, on rauhoitettu maaliskuun alusta heinäkuun loppuun. Kuva: Pekka Rautiainen, arkisto

Metsästysseurat ryhtyvät verottamaan villisikakannan lisääntymistä Kanta-Hämeessä ennaltaehkäisevästi.

Kalvolan metsästysseura on laatinut paikallisten metsästysseurojen kanssa varautumissuunnitelman villisikojen ampumiseksi aina tavattaessa.

– Metsästäjäliitto ja Riistakeskus ovat antaneet tällaisen suosituksen. Pelkona on, että villisikakanta runsastuu ja räjähtää käsiin, jolloin kantaa on enää vaikea säännöstellä, kuten on tapahtunut Ruotsissa, toteaa Kalvolan metsästysseuran puheenjohtaja Aapo Cederberg.

Sikaruttoa ei vielä Suomessa

Ennaltaehkäisevän toiminnan takana on myös pelko afrikkalaisen sikaruton eli helposti tarttuvan verenvuotokuumetaudin leviämisestä suomalaisiin sikaloihin. Virukseen ei ole rokotetta eikä hoitoa.

Villisiat tulevat Suomeen itärajan kautta Venäjältä ja Virosta, joissa tautia muun muassa esiintyy. Suomessa tautitapauksia ei ole vielä tavattu.

Lue myös: Villisikoja voi nyt metsästää Suomessa poikkeuskeinoin

Lisäksi villisiat aiheuttavat tuhoja maanviljelijöille etsiessään ruokaa esimerkiksi peruna- ja juurikasviljelmiltä. Vastikään villisiat olivat möyhentäneet aarin peltoa Hausjärvellä syödäkseen kuminan juuria (Aamuposti 14.10.).

Yhteistyö mahdollistaa laajan yhtenäisen metsästysalueen

Metsästysseurat ovat sopineet yhteisestä ringistä, joka hälytetään nopeasti kokoon WhatsApp-ryhmäviestillä, kun havainto villisiasta tai -sioista tehdään.

Vapaaehtoisrinki käsittää viitisenkymmentä metsästäjää. Paikan päällä he ovat tunnissa, kahdessa.

– Seura, jonka alueella villisika on, ottaa johtovastuun. Seurat järjestävät yhteisvoimin ajojahdin, jossa voidaan käyttää apuna koiraa.

– Jahti pitää organisoida hyvin ja metsästys suorittaa turvallisesti. Villisika pitää ampua hyvin tarkasti, koska haavoitettuna se on vaarallinen ja voi käydä päälle. Olemme antaneet jäsenistölle tarkat ohjeet, Cederberg kertoo.

Villisika liikkuu nopeasti laajalla alueella, minkä vuoksi yhteistyö muiden metsästysseurojen kanssa on tärkeää.

Villisikoja voi nyt metsästää yhteensä noin 30 000 hehtaarin alueella ilman pelkoa siitä, että jahti jouduttaisiin lopettamaan villisikojen siirryttyä toisen metsästysseuran maille.

Voidaan ampua myös peurojen ruokintapaikoilla

Suunnitelmaan sisältyy toinenkin tapa vähentää villisikakantaa.

– Ne voidaan ampua myös peurojen ruokintapaikoilla, jos niitä niihin ilmaantuu.

Viimeisin riistakamerahavainto alueella oli noin viikko sitten kahdesta villisiasta Iittalassa.

– On varauduttava myös siihen, että villisikakolareja alkaa tulla. Silloin eläin pitää jäljittää ja lopettaa asianmukaisesti asianmukaisin varustein. Meidänkin metsästysseuramme on mukana suurriistavirka-aputoiminnassa (SRVA).

Riistakeskus kannustaa

Riistasuunnittelija Marko Muuttola Suomen riistakeskuksesta antaa kiitosta Hämeenlinnan seudun metsästysseuroille.

– Hyvä toimintatapa ja hyvää yhteistyötä. Vastaavaa on varsinkin Suomen kaakkoiskulmalla, jossa villisikoja on enemmän ollut. HÄSA

Epätoivottu vieras

Villisikoja oli tammikuussa Suomessa Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan 1 500–2 650 yksilöä.

Edellisvuoden kanta-arvio oli 2 100–5 450 yksilöä. Kannan laskussa on monia epävarmuustekijöitä.

Metsästäjien hirvijahdin 2018 yhteydessä tekemien havaintojen perusteella villisikojen tiheimpiä esiintymisalueita ovat edelleen itäinen Uusimaa ja Kaakkois-Suomi.

Etelä-Hämeessä liikkuu Suomen riistakeskuksen mukaan 50–100 yksilöä vuosittain. Kanta ollut sama viitisen vuotta.

Etelä-Hämeessä ammuttiin 1.8.2018–31.7.2019 yhteensä 10 villisikaa, suurin osa Lahden seudun riistanhoitoyhdistyksen alueelta.