Kanta-Häme

Analyysi: Ääriliikkeet jäivät hajanaisiksi

Sarjakuvataiteilija Ville Rannan tiistaina julkaistussa pilapiirroksessa Kansan ääni on satakunta tavallisen näköistä ihmishahmoa, joiden keskellä raivoaa nyrkki pystyssä – yksi.

Ranta tunnetaan ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolustajana. Hän ottaa töissään usein kantaa populismia ja rasismia vastaan, ja viimeksi mainitusta taisi olla tälläkin kertaa kyse.

Äärikansallismieliseen kansanperinteeseen kuuluu nykyään esittää radikaalit ja rasistiset ajatukset myyttisenä kansan äänenä, jota valtamedia, poliitikot ja viranomaiset sensuroivat.

Todellisuus näyttää Rannan piirroksen tavoin toisenlaiselta.

Sekalaisia maahanmuuttoa vastustavia liikkeitä on syntynyt viime syksystä alkaen, mutta ne kaikki näyttävät jääneen pienten piirien puuhasteluksi.

Viime syksynä mielenosoituksia alkoi järjestää Rajat kiinni -liike, sittemmin sitä on harrastanut puolueeksi pyrkivä Suomi ensin -liike. Muitakin yrittäjiä on ollut, mutta toreille on lähtenyt parhaimmillaankin vain joitakin satoja ihmisiä.

Ajoittain järjestäjät ovat saaneet osoittaa mieltä käytännössä keskenään. Varsinaisista kansanliikkeistä ei siis ole kyse.

Ääriliikkeet kuljettavat aktiiviväkeään tapahtumiinsa eri puolille maata vaikuttaakseen suositummilta kuin ovatkaan. Sosiaalinen media on niille samasta syystä korvaamaton työkalu.

Primus motoreina pyörii nimiä, jotka putkahtelevat esiin samoissa yhteyksissä kuukaudesta toiseen: Marco De Wit, Junes Lokka, James Hirvisaari, Terhi Kiemunki ja niin edelleen.

Toistaiseksi ei näytä siltä, että äärikansallismielisestä väestä olisi tulossa merkittävä muutosvoima Suomeen. Heiltä puuttuu kannatuksen lisäksi yhteinen päämäärä.

Viimeisen vuoden kokemukset ovat osoittaneet, ettei onton ”haittamaahanmuuton” vastustaminen riitä nykyoloissa poliittiseksi ohjelmaksi. Myöskään EU:sta eroaminen ei näytä sytyttävän suuria kansanjoukkoja.

Sekä maahanmuuttajien rikokset että maahanmuuton vastustajien laittomuudet ovat jääneet pelättyä vähemmiksi. Ehdoton enemmistö suomalaisista näyttää luottavan siihen, että viranomaiset hoitavat myös pakolaisasiat hyvässä järjestyksessä.

Ehkä on syytä kiittää siitä viranomaisiakin. Epäkiitolliset tehtävät on kai yleisen käsityksen mukaan hoidettu eleettömästi, tehokkaasti ja tasapuolisesti.

Rasistisesti motivoituneet katupartiot saivat vuosi sitten turhaa vetoapua joidenkin johtavien virkamiesten ja poliitikkojen alkuhaparoinnista, mutta niidenkin tähti on jo kääntynyt laskuun. Hyvä niin, rauhalliset katumme eivät partioita kaipaa.

Äärikansallismielisen väen huomio on nyt Kajaanin Otanmäessä, missä kahden turvapaikanhakijan epäillään syyllistyneen tappoon viime viikonloppuna. Torstaina paikalla on Suomi Ensin -mielenosoitus ja perjantaina siellä aikoo saapastella Odin-katupartio.

Toivoa sopii, että poikkeuksellisen rikoksen uhria kunnioitetaan arvokkaalla käyttäytymisellä. Maassa maan tavalla.