Kanta-Häme

Analyysi: Julkiset sote-palvelut on pakko yhtiöittää

Hallituksen kiistakysymys, sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaus sai torstaina julkistetussa sote-päätöksessä juridiset raamit. Miten valinnanvapaus oikeasti toteutuu selviää vasta alkukesästä. Valinnanvapautta selvittävä professori Mats Brommelsin työryhmä tekee ehdotuksensa toukokuussa, minkä jälkeen hallitus linjaa, mitä sote-palveluja tulee valinnanvapauden piiriin.

Tärkeä paalu valinnanvapauden toteuttamisessa on sote-palvelujen järjestäjän ja tuottajan erottaminen toisistaan. Tämä on nyt päätetty. Se toteutetaan niin, että kaikki valinnanvapauden piiriin tulevat perustason ja erikoistason palvelut on pakko yhtiöittää. Siis esimerkiksi nykyisestä kunnallisesta terveyskeskuksesta tulee yhtiö, vaikka Terveyskeskus Oy, jonka maakunta omistaa. Sote-palvelujen järjestäjä eli maakunta valitsee näiden julkisesti omistettujen yhtiöiden ja yksityisen ja kolmannen sektorin välillä sopivan palvelujen tuottajan päätettyjen kriteerien mukaisesti.

Maakunta voi päättää, tulevatko kaikki nykyiset julkiset sote-palvelut samaan julkisesti omistettuun yhtiöön vai perustetaanko useampia yhtiöitä. Jos esimerkiksi silmien kaihileikkaukset päätetään ottaa valinnanvapauden piiriin, niin silmäkirurgiaa tarjoava julkinen palvelu voi olla oma yhtiönsä. Maakunta voi yhtiöittää vain valinnanvapauden piiriin tulevat sote-palvelut. Hallituksen linjaus kuitenkin suosittelee, että kaikki julkiset sote-palvelut yhtiöitetään.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) ja sisäministeri Petteri Orpo (kok.) muistuttivat tiistain tiedotustilaisuudessa moneen kertaan, että julkisten palvelujen yhtiöittäminen ei ole palvelujen ulkoistamista, vaan ainoastaan tuotantotapa. Iso muutos se kuitenkin on.

On silti varmaa, että nykyinen kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa oleva hoitohenkilöstö suhtautuu epäillen yhtiöittämiseen. Yhtiöissä erilaisten järjestelyjen tekeminen on aina yksinkertaisempaa kuin kunnan pyörittämässä toiminnassa. Pakkoyhtiöittämistä arvosteli heti myös opposition edustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.).

Valinnanvapautta edistää myös se, että hallitus vaatii maakuntia huolehtimaan monipuolisesta sote-palvelujen tuotannosta. Maakunnan pitää taata myös mahdollisuus markkinoille pääsyyn. Valtioneuvosto varmistaa sote-järjestämislain ja maakuntalain mukaan sen, että yksityinen ja kolmas sektori vastaavat tietysti vähimmäismäärästä sote-palveluja. Nykyisin yksityisten yritysten osuus sote-palveluista on 19 prosenttia ja järjestöjen 9 prosenttia. Tavoite on nykytilaa korkeammalla. Monipuolisen palvelurakenteen takaaminen on haaste pienillä paikkakunnilla.

Brommelsilla oli väliraportissaan neljä vaihtoehtoa toteuttaa sote-palvelujen valinnanvapaus. Hallitus ei ole ottanut kantaa minkään vaihtoehdon puolesta. Linjaus, joka takaa pienten yritysten markkinoille pääsyn rajaa hallituksen päätöstä. Pienet yritykset eivät voi päästä markkinoille, jos valinnanvapaus toteutetaan niin, että palvelun tuottajan pitää tarjota kaikki perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Valinnanvapaudesta on siis todennäköisesti tulossa laajempi kuin vain pelkkä sosiaali- ja terveyskeskuksen valinta.