Kanta-Häme

Antibioottien ylikäyttö olisi tyhmää ja kallista

Pelkolassa noin 1800 sian lihasikalaa yhdessä miehensä Veli-Matti Anomaan kanssa pyörittävä Rita Wegelius on tympääntynyt löysiin heittoihin, joiden mukaan Suomessakin syötettäisiin lihakarjalle antibiootteja jatkuvasti tai jopa varmuuden vuoksi.

– Sellaiset väitteet ovat suoranaisia valheita. Suomessa ei käytetä antibiootteja kuin yksittäisille sairaille eläimille ja sellaisiin tauteihin, jotka antibiootteja vaativat. Eikä antibiootteja sitä paitsi täällä koskaan syötetä, vaan pistetään.

Wegeliuksen mukaan suurin syy tähän on, että antibiooteille ei yksinkertaisesti ole terveenä pidetyn eläinaineksen vuoksi tarvetta siinä määrin, mitä joissakin Keski-Euroopan maissa, puhumattakaan USA:sta, Aasiasta tai Etelä-Amerikasta. Liiallinen lääkintä kostautuisi tiloilla bakteerien resistenssin kasvuna, ja vaatisi aina vain lisää antibiootteja.

– Lisäksi ylimääräinen lääkintä tulisi kalliiksi, on kiellettyä ja muutenkin hankalaa. Sika esimerkiksi on oppivainen eläin: ensimmäisenä päivänä pistäminen vielä onnistuu, mutta kuurin kolmantena päivänä toimenpide on jo melkoista piirileikkiä, sikafarmari kuvailee.

Suomessa on viranomaisten ja koulutusjärjestelmän tahoilta keskitytty jo vuosikymmeniä valistukseen ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin antibioottien suhteen.

– Muistan jo 1980-luvun alusta omilta opiskeluajoilta, että asia oli kuuma keskustelunaihe. Jo silloin nuori polvi tuottajia tyrmäsi niin sanottujen kasvuantibioottien käytön, Wegelius muistelee.

EU:ssa nämä tuotantoeläinten kasvua kiihdyttävät, rehun seassa syötettävät antibiootit ovat olleet kiellettyjä jo 2000-luvun alkupuolelta, kerrotaan Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

– Tilanne on hallinnassa. Kansainvälisen eläintautijärjestö OIE:n mukaan kasvunedistäjäantibioottien käyttö on kuitenkin sallittua noin puolessa maailman maista. Kehittyneistä maista suurimpia käyttäjiä on USA, ylitarkastaja Liisa Kaartinen huomauttaa.

Kaartisen mukaan Suomessa ei ole käytännössä tavattu rehua, joka olisi terästetty antibiootilla.

– Rehunvalmistus on luvanvaraista ja valvottua, sinne ei ole mahdollista panna sekaan mitä haluaa. Myös lihaeriä testataan. Kiinni jäisi hyvin nopeasti, jos joku yrittäisi.

Myös valvonnasta omalta osaltaan vastaavan Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Tarja Lipponen vahvistaa Rita Wegeliuksen näkemykset oikeiksi.

– Valvonta antibioottien käytön osalta on tiukkaa. Lääkkeitä ei saa ilman reseptiä, viranomaiset seuraavat eläinlääkärien myöntämien lääkkeiden määrää ja jos lääkkeitä annetaan, täytyy aina täyttää paperit varoajoista ennen eläimen päätymistä tuotantoon.

Läänineläinlääkäri sanoo, että hänen ”vilpitön uskonsa” eläinten lääkitsemisen pääsääntöisestä yksilöllisyydestä perustuu myös 20 vuoden kenttäkokemukseen eläinlääkärinä.

– Suomessa on verrattain pieni tilakoko ja korkea virkamiesmoraali. Väärinkäytökset ovat olleet äärimmäisen harvinaisia, Lipponen vakuuttaa.

Vaikka kotimainen liha olisikin puhdasta ja eläinkanta tervettä, antibioottien avulla kasvatetusta tuontilihasta saattaa olla suomalaisille ihmisille merkittävää haittaa ajan mittaan.

– Kyllä se iso ja vakava ongelma on. Suomen on pienenä maana hankala puuttua asiaan, mutta yhtenä EU-maana meidän tulisi vaikuttaa siihen, että antibioottien liikakäytöstä päästäisiin kokonaan eroon, Eviran Kaartinen pohtii.

Jopa kokonaan antibiootiton tuotanto on mahdollista. Rita Wegelius suorastaan ylistää suomalaisilla broileritiloilla aikaansaatua ”ihmettä”.

– Eihän sitä kukaan usko, mutta Suomessa ei useaan vuoteen ole broilerintuotannossa käytetty lainkaan antibiootteja. Siihen on päästy pitkäjänteisellä työllä, terveydenhuollolla, huolellisella puhdistuksella partioiden välissä ja esimerkiksi turvepehkujen käytöllä. HäSa