Kanta-Häme

Antti Vihinen asettaa Hämeen linnalle "olet tässä"-pisteen

Antti Vihinen on monesta tunnettu. Hän on Lahden Sibeliustalon ensimmäinen johtaja, professori Saksassa ja tohtori, jonka väitöskirjasta Sibeliuksen natsiyhteyksien merkitys paljastui.

Ensi syyskuussa hän aloittaa työn Linnanniemen kehittämispäällikkönä.

Hän kertoo, että alueelle ja sen museoille halutaan tiiviimpää yhteistyötä. Linnan brändiä ja sitä kautta kaupungin vetovoimaisuutta halutaan parantaa.

– Tässä kilpaillaan ihmisten vapaa-ajasta, hän tiivistää tehtävänsä.

Helsinki on Hämeenlinnan eteläinen lähiö

Kaikille ei ole helppoa ymmärtää, miksi tunnettu tohtori on päätynyt hakemaan töitä juuri Hämeenlinnasta.

– Kulttuurihistoriallisesti tämä on Suomen tärkeimpiä kohteita. Hämeenlinna sopii elämäntilanteeseeni. Asun Tampereen ydinkeskustassa, ja sieltä on helppo kulkea tänne.

Hämeenlinnaan Vihinen ei ole suunnitellut muuttavansa ainakaan vielä. Pestikin on toistaiseksi vain vuoden mittainen.

Sibelius-tutkijana tunnetulle Vihiselle henkilökohtaisesti tärkeää on Sibeliuksen syntymäpaikka kaupungissa.

– Edesmennyt äitinikin sanoi, että osasin sanoa Karelia-sarja ennen kuin osasin sanoa isä.

Hämeenlinnan matkailun vahvuutena hän pitää sijaintia. Helsinki on Vihisen mukaan Hämeenlinnan eteläinen lähiö ja Tampere pohjoinen.

Hämeenlinnan kilpailijoina matkailussa Vihinen ajattelee erityisesti muita linnakaupunkeja. Linnan markkinointi kohteena kiinnostaa häntä erityisesti.

– Ilman oopperajuhlia Olavinlinnakaan tuskin olisi niin tunnettu. Mutta nyt ei silti pidä pelätä, että järjestän tänne heti Wagner-festivaalin, hän sanoo.

Vihinen aikoo aloittaa työnsä keskustelemalla alueen eri toimijoiden kanssa. Aluksi kuvitellaan kartalle punainen ”olet tässä”- piste. Sitten lähdetään katsomaan mitä paikalla jo on, ja mihin lähdetään seuraavaksi. Konkreettisia toimenpiteitä tai suunnitelmia hänellä ei ole vielä enempää kertoa.

Hollolan ja Moskovan erot

Vihinen on usein Lahdesta lähtönsä jälkeen kritisoinut kaupunkia ja sen päätöksenteon nurkkakuntaisuutta. Hän uskoo Lahden kokemuksien olevan kuitenkin itselleen eduksi. Lahdessa kun pidettiin Hämeenlinnaa pahimpana kilpailijana matkailun alalla.

– Toisin kuin Lahdessa, Hämeenlinnassa on saatu todella hyvin ihmisiä päättäviin valtakunnallisiin asemiin. Täältä on perinteisesti paljon ministereitä ja eurokansanedustajia. Vaikka poliitikko ei saisi vetää kotiinpäin, ihmisen juuret ovat juuret.

Eroaan Sibeliustalon johdosta Vihinen ei tahdo liikaa pohtia.

– Olin ollut siellä 11 vuotta töissä ja tulin aluksi vain käynnistämään toimintaa. Kaupunki ei satsannut paikkaan samalla tavalla kuin olisin toivonut. Kari Tapio ja humalaiset metsurit piti saada sinne mahdollisimman usein, jotta talous pysyi kunnossa. Tästä linjasta kaikki eivät pitäneet. Jos eroaa tuollaisesta hommasta ja antaa edes puoli tavua kommenttia, kirjoitetaan kohuerosta.

Punaisen ”olet tässä”- pisteen kysymykseen koetettiin vastata myös siellä. Vihisen mukaan homma ei toimi, jos paikka sijoitetaan Hollolan ja Nastolan väliin, kun pitäisi sijoittaa Tukholman ja Moskovan väliin.

Myös Vihisen edellinen työ professorina Saksassa tukee työtä Hämeenlinnassa. Siellä hän luennoi siitä, miten eri paikkakunnille ja maihin saadaan houkuteltua matkailijoita, ja miten alueiden brändiä rakennetaan.

Suorasanainen ihmisten puolustaja

Vihinen tahtoo avartaa keskustelukulttuuria. Saksassa hän on tottunut siellä siihen, että keskustelun ideana ei ole, että lopussa kaikki ovat samaa mieltä.

Hämeenlinnalaisille hän tahtoo välittää avoimen kuvan itsestään. Vihinen lupaa, ettei hänen kanssaan keskustelua tarvitse pelätä.

– Olen paljon tavallisempi ihminen kuin taustani antaa ymmärtää. Olen aika suorasanainen, mutta aina ihmisen puolella.

Tämän kesän Vihinen viettää vielä viimeistellen seuraavaa kirjaansa, jonka on kirjoittanut Saksassa ollessaan.

– Se käsittelee Euroopan kulttuurihistoriaa musiikin avulla. Ja on siinä paljon linnojakin! (HäSa)