Kanta-Häme Hämeenlinna

Miten hyvin tunnet Hämeenlinnan lukuisat puistot? - Tiedätkö, missä Eino Leinon puisto oikein luuraa?

Puistot osaavat piilotella uteliailta katseilta. Puistojen kaupunki osaa yllättää.
Kuva: Esko Tuovinen
Sibeliuksenpuisto on Hämeenlinnan vanhimpia puistoja. Kuva: Esko Tuovinen

Hämeenlinnassa on kymmeniä tuntemattomia puistoja. Kaikki eivät ole edes kaupungin laitamilla, vaan yllätyksiin voi törmätä myös aivan kaupungin keskustassa.

Niin ylpeitä kuin me olemmekin Eino Leinon kouluvuosista Hämeenlinnassa, löytyy hänen puistonsa lopulta toisesta – yllätys, yllätys – puistosta.

Aleksis Kivellä kävi parempi tuuri. Hänellä on oma pieni puistonsa rantareitillä, mutta sen nimi ei olekaan Aleksis Kiven puisto, vaan Aleksis Kivenpuisto.

Hämeenlinnalaisilla on melkein 200 vuoden kokemus puistoista. Parkki rakennettiin 1800-luvun puolivälissä ja Stjernan eli Tähtipuisto vain parikymmentä vuotta myöhemmin nykyisen Sibeliuksenpuiston edeltäjäksi.

Puistot ovat lähempänä kaupunkilaisten omaa historiaa kuin äkkiseltään voisi luulla. Ei siis mikään ihme, kun selvisi, että hämmennystä herättäneen Mahlianpuiston mystinen Mahlia tarkoittaa Keinusaarta.

Voi kirjailijaparkaa. Näin häntä kunnioitetaan. Kuva: Esko Tuovinen
Voi kirjailijaparkaa. Näin häntä kunnioitetaan. Kuva: Esko Tuovinen

Kaupungin oma poika

Perihämäläiseen tapaan Hämeenlinnassa herättiin arvostamaan kaupungin omaa poikaa, Jean Sibeliusta (1865-1957), vasta, kun hänen syntymästään oli kulunut sata vuotta.

Kun kaupungissa alettiin juhlia, juhlittiin kunnolla ja lahjakas lapsi sai puistonsa lisäksi myös syntymäkodin. Läntinen Linnankatu oli sen sijaan muuttunut jo kahdeksan vuotta aikaisemmin eli vuonna 1957 Sibeliuksenkaduksi.

Kaupunkilaisten rakastama Tähtipuisto oli yksi kaupungin vanhimmista puistoista. Alun perin se oli lääninhallituksen takana ollut Otto Rehbinderin taimitarha, josta tehtiin vuonna 1863 yleisölle avoin kävelypuisto.

Puistoon avattiin puinen ravintola, joka tosin tuhopoltettiin jo vuonna 1910. Puisto oli muutenkin kaupunkilaisten ilkivallan hampaissa. sillä puistossa ollut vesikaivo ja jopa kaupungin ensimmäinen palolaitos poltettiin.

Koko kaupunki seurasi henkeään pidättäen, kun puistoon kaivettiin Hämeenlinnassa vuonna 1918 kaatuneiden saksalaisten sotilaiden hautapaikka.

Sotilaiden hauta muistomerkkeineen siirrettiin sittemmin Vanhalle hautausmaalle ja paikalle tuli Sibeliuksen patsas. Kuvanveistäjä Kain Tapper järjesti lopulta puiston mieleisekseen.

Sibeliuksenpuisto on yhä yksi Hämeenlinnan suosituimmista puistoista. Nykyisin sen ehdoton hitti ovat Sibeliuksen musiikkia soittavat penkit.

Mikä kumma Mahlianpuisto?

Mahlianpuisto Vanajaveden rannassa on herättänyt Hämeenlinnassa paljon kysymyksiä, sillä sana mahlia oli monelle uusi tuttavuus.

Kotimaisten Kielten Keskuksen mukaan Mahlianmäellä tarkoitettiin 1700-luvulla Vanajavedessä ollutta erillistä saarta, Keinusaarta.

Hotelli Vaakunan tuntumasta löytyvässä pikkupuistossa on ympäristötaideteos Time Concrete. Mahlianmäki liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin vuonna 1819 maanvaihtojen yhteydessä.

Tämä ei ole siis Linnanpuistoa, vaan Eino Leinon puistoa. Kuva: Esko Tuovinen
Tämä ei ole siis Linnanpuistoa, vaan Eino Leinon puistoa. Kuva: Esko Tuovinen

Linnanpuisto alavalle vesijättömaalle

Linnanpuisto syntyi vasta 1960-luvulla, kun Vanajavettä alettiin säännöstellä. Vielä 1600-luvulla alue oli alavaa vesijättömaata, jonne ei ollut mahdollista laajentaa edes kaupungin pieneksi käynyttä keskustaa.

Nykyiset puuistutuksensa puisto sai 1940-luvulla. Siihen asti kaupunkilaiset kahlasivat tai soutelivat linnan ympäristössä sekä kaupungin ruutukaavassa aina Lukiokadulle saakka.

Lempäälässä sijaitsevaa Kuokkalankoskea perattiin jo 1700-luvulla. 1800-luvulla perkaustöitä jatkettiin useaan otteeseen.

Perkausten seurauksena järven pinta laski kaksi metriä. Pinnankorkeutta alettiin säännöstellä 1950-luvun lopussa, ja nykyisellään vedenpinnan keskikorkeus on 79,4 metriä.

Laivarannanpuistoa pidetään todella hienossa kunnossa. Kuva Esko Tuovinen

Eino Leinon puisto pimennossa

Hämeenlinnassa on aina arvostettu puistoja. Jo 1777 tehdyssä niin sanotussa Arbinin asemakaavassa oli mainittu Seurapuisto. Valtava Seurapuisto ei koskaan toteutunut, mutta sen rippeitä on edelleenkin jäljellä.

Aivan Rantareitin varrella kirjaston kupeessa on nimittäin Aleksis Kiven puisto ihan Seurapuiston liepeellä. Kolmiomallista kansalliskirjailijan puistoa edeltää Maaherranpuisto.

Hämeenlinnassa on tietenkin myös Eino Leinon Puisto, sillä viettihän runoilija Hämeenlinnassa kouluvuotensa.

Sitkeän etsiskelyn jälkeen paljastui, että kansallisrunoilijalle omistettu puisto onkin Linnanpuistossa. Runoilijan puisto on tarkemmin sanottuna Linnanpuiston eteläpää aivan hänen vanhojen koulukorttelinsa tuntumassa.

Kyllä Leino olisi ansainnut ihan oman pienen maatilkkunsa. Nyt hänen mukaansa nimetty puisto jää kokonaan huomioimatta.

Kuva: Esko Tuovinen
Lohikäärmepuisto eli oikeammin Cinemapuisto. Kuva: Esko Tuovinen

Ei Kaurialanpuisto, vaan…

Se ei ole mikään Lohikäärmepuisto, vaan viralliselta nimeltään Cinemanpuisto. Entisen Kaurialan torin paikalla oli pitkään Kaurialanpuisto, jonka oikeaksi nimeksi paljastuu Cinemanpuisto.

Cinema-elokuvateatteri avattiin Matti Alangon kadulla vuonna 1957 ja purettiin 80-luvulla.

Klercker sai oman puistonsa Sairioon

Carl Nathanael af Klercker tunnetaan jSuomen sodan tekemisistään ja tekemättä jättämisistään.

Jälkimaailma on puntaroinut hänen ratkaisujaan varsinkin siitä lähtien, kun J. L. Runeberg otti hänet Vänrikki Stoolin tarinoihinsa. Nykyään hänet tunnetaan vanhimman yhtenäisen Suomen kartaston luojana.

Clerk..Klerkker..Eiku..Klercker. On puistoa nimellä ja näköalalla siunattu.

Klercker sai oman puistonsa Sairioon. Hoitamattoman puiston valttina on kaupungin toiseksi komein näköala.

(Komein on Louhimopuistossa Myllymäen laella ja kolmannelle paikalle voisi laittaa Hattelmalan harjun näköalan).

On mielenkiintoista, että Klercker on yleensäkin saanut nimensä puistoon, kun sitä ei ole saanut Aulangon herra Hugo Standertskjöldkään.

Molempien herrojen nimet ovat kuitenkin sellaisia, etteivät ne suosi tavallista tallaajaa. Vai kuinka sujuvasti sinä kirjoittaisit tai lausuisit jomman kumman?

Louhimopuisto on perustettu näköalan takia. Kyllä kelpaa. Kuva: Esko Tuovinen
Louhimopuisto on perustettu näköalan takia. Kyllä kelpaa. Kuva: Esko Tuovinen

Lukuisia asukkaille tärkeitä pikkupuistoja

Lisäksi Hämeenlinnassa on lukuisia pikkupuistoja, kuten Kirjurinpuisto. Ne ovat asukkaille tuikitärkeitä, vaikka muut eivät puistoja tunnekaan.

Aivan Myllymäen laelta avautuva näköala kerää yleisöä uutenavuotena Louhimopuistoon.

Laivarannanpuisto on hienosti hoidettu. Aiemmin se tunnettiin Siltapuistona tai Rantapuistona, ja sen istuttaminen aloitettiin jo vuonna 1889. HäSa

Päivän lehti

30.9.2020

Fingerpori

comic