Kanta-Häme

Apulanta tykittää tänään

Toni Wirtanen rimpuilee irti marraskuisesta pusikosta lähellä piilopirttiään Heinolan metsäkulmalla. Ilta hämärtyy, pimeys putoaa päälle kuin musta esirippu.

Synkkääkin synkempi syksy on keikkailulle otollista aikaa.

– Sitä kaipaa itsekin, energiaa, joka virtaa lavalla, sanoo Apulannan lauluntekijä ja solisti.

Elävän yleisön eteen meneminen on Toni Wirtaselle edelleenkin kova paikka.

– Ihan sikana jännittää.

Hämeenlinnan Sirkus saa Wirtaselta keikkapaikkana hyvän arvosanan.

– Se on hyvä mesta vedellä, tykkään oikein kovasti, kun hämeenlinnalaiset tulevat meitä perinteisesti sankoin joukoin kuuntelemaan.

Tänään perjantaina iltamyöhään on taas keikan aika entisessä hämeenlinnalaisessa pankkisalissa, Sirkuksessa.

Vanhan bändin ongelma

Apulannalla on vanhan bändin ongelma.

– Vaikka miten yritettäisiin tehdä uutta, niin aina yleisö odottaa sitä tuttua, jonka kanssa se on elänyt omia kriittisiä vaiheitaan.

Apulanta voisi hyvin keikkailla pelkästään vuosina 1996–2001 tehtyjen biisien varassa.

– Tappelemme omaa haamuamme vastaan: vihollinen on iso voitettavaksi. Oman itsemme cover-bändiksi emme kuitenkaan rupea.

Apulanta ei petä yleisöään.

– Maksavalle yleisölle pitää tarjota parasta mahdollista, lupaa Toni Wirtanen.

Luvassa on kaupungin paras tykitys.

– Olemme ihmisinä sen verran tylsiä ja värittömiä, emme varsinaisesti mitään silmäniloja, joten on ollut pakko keksiä jotakin muuta katsottavaa.

Kunnianhimoinen valosuunnittelu on bändin tavaramerkki.

– Saadaan hommaan lisää säpinää. Ihmiset ansaitsevat show-elementtejä, vaikka emme seinille kiipeilekään.

Ei henkisiä pelastusrenkaita

Apulannan yleisöhaitari on lavea: perusjoukkoa on 20-vuotiaista aina yli 45-vuotiaisiin. Erityisen iloinen Toni Wirtanen on nuorista faneista.

– Sen pitää koko ajan kehittyä, sanoo Wirtanen taiteen tekemisestä. Hän vakuuttaa, ettei ole vielä elämäntyössään ammentanut kaikkea.

Toisinaan avautuvakin henkilökohtainen yleisöpalaute on tuttua.

– Ihmisten kohtaaminen kuuluu asiaan, mutta en halua messiaan tai pelastajan viittaa.

Wirtanen ei vähättele yhtään, jos joku on kokenut saaneensa jotakin arvokasta hänen musiikistaan, mutta kysymys on kuitenkin biisien tekemisestä.

– En halua tehdä henkisiä pelastusrenkaita.

Toni Wirtanen sanoo huomanneensa, että hänen musiikkimakunsa on usein keskiarvojen keskipisteessä.

– Itselle kun kirjoittaa ja usein omasta elämästä, niin lopputulos tuppaa saamaan kosketuspintaa.

 

Aggressio!

Päästä, päästä irti jo

Ennen kuin se taittuu johonkin tyhmään

Tää on hengen kuolio

Ollut pitkän aikaa jo

 

Lontoon, Turun ja Kankaanpään kautta

Marraskuun alussa alkanutta kotimaan kiertuetta edelsi alkusyksystä Euroopan rundi, jossa Apulanta kiersi parissa viikossa seitsemän maata Puolasta Englantiin, jossa keikkoja oli yhteensä kolme, muun muassa Lontoossa loppuunmyydylle salille.

– Oli tosi mukavaa soittaa.

Sama tahti on jatkunut Turusta Kankaanpäähän. Tällä kertaa keikkapaikat ovat klubeja.

– Hyvin menee, kun ei ole tarvinnut soittaa tyhjille saleille.

Apulannan ohjelma on ollut syksyllä tavanomaista tiiviimpi. Yhtye äänitti hiljattain Mä nauran sulle -singlen, josta on tehty tiettävästi Suomen ensimmäinen 360-tekniikalla kuvattu musiikkivideo.

Ensi keväänä ohjelmassa on vain muutamia keikkoja. Päähuomion vie levynteko.

Edellinen maaliskuussa vuonna 2012 julkaistu Kaikki kolmesta pahasta myi kultaa heti ilmestymisviikollaan sekä voitti Emma-patsaan Vuoden Rock-albumi -kategoriassa. (HäSa)