Arava syntyi tilapäisen asuntopulan ratkaisijaksi - Kohtuuhintaisia asuntoja tarvitaan kipeästi yhä edelleen
70 vuotta sitten tilapäisen asuntopulan ratkaisijaksi syntynyt arava tarjosi pienituloisillekin mahdollisuuden muuttaa pois tunkkaisesta hellahuoneesta.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, Aran, ylijohtaja Hannu Rossilahti toivoo paluuta aktiivisen asuntopolitiikan aikaan ja kohtuuhintaisen omistusasumisen tukemiseen. Hänen mielestään Suomesta on kadonnut aravan vanha periaate mahdollisuuksien tasa-arvosta.
Nykyinen asuntopolitiikka suosii hyvätuloisia, joilla on varaa maksaa asumisestaan. Pienituloiset ovat jääneet lähes heitteille.
– Laina-ajat pitenevät ja asuntojen hinnat nousevat. Aravalaki on kuitenkin vielä voimassa, vaikkei aravalla olekaan rahoitettu yhtään asuntoa yli kymmeneen vuoteen. Nyt pitäisi nopeasti palata kohtuuhintaisen omistusasumisen edistämiseen, Rossilahti muistuttaa.
Suomen kolmesta miljoonasta asunnosta joka kolmas on rakennettu valtion arava- tai korkotukilainalla. Hämeenlinnan hieman yli 4500 vuokra-asunnosta 11 prosenttia on Ara-asuntoja.
Sotien jälkeen Suomen asuntopula oli huutava. Ihmiset asuivat ahtaasti alivuokralaisina tai hellahuoneissa. Kaupungeilla ei ollut mahdollisuuksia selättää asuntopulaa, sillä rakennustahti oli liian hidas ratkaisemaan ongelmia. Jatkuvaa päänvaivaa aiheutti myös huonokuntoinen asuntokanta. Esimerkiksi Hämeenlinnan puutalokeskustassa arvioitiin olevan 1500 terveyssyistä purettavaa puurakennusta.
Asuntorakennustuotannon valtuuskunta eli arava perustettiin ratkaisemaan ongelmat. Suomessa alkoi ennen näkemätön rakentaminen halpakorkoisilla aravalainoilla. Asuntoja tehtiin joka vuosi 30 000 koko 1950-luvun ajan.
Ensimmäisinä vuosikymmeninä asunnot menivät hyvätuloisille, sillä 60 prosentin omarahoitusosuus karsi pienituloiset pois. Myöhemmin Aran vuokra-asunnot paransivat tilannetta.
– Aravasta tuli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi. Se takasi maahan yhteiskuntarauhan, Rossilahti sanoo.
Aravan työtä jatkamaan perustettiin vuonna 1966 asuntohallitus. Käytännössä sen harteille jäi suuren maaltamuuton haasteet.
Hämeenlinna seurasi muuta Suomea. Vuosien 1951 ja 1960 välisenä aikana kaupunkiin rakennettiin 2500 asuinhuoneistoa, joissa oli lähes 7500 asuinhuonetta. Nopeimmillaan rakennustahti oli 50-luvun puolivälin jälkeen.
Uusien Ara-asuntojen rakentaminen on jo pitkään ollut suhteellisen vähäistä, kun ns. kovan rahan tuotanto kiinnostaa rakentajia sitä enemmän. Aravan tilalle syntynyt korkotukilaina suuntautuu kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukemiseen, mutta se ei toimi riittävän tehokkaasti.
Tilanne voisi korjaantua Rossilahden mielestä kehittämällä uusia kohtuuhintaisen asuntotuotannon rahoitusmalleja, parantamalla Ara-vuokra-asumisen järjestelmää sekä uudistamalla asumisoikeusasumisen järjestelmää. Rossilahden ideoimassa osuuskunta-asumisen mallissa tulojen ja varallisuuden perusteella valitut asukkaat muodostaisivat yleishyödyllisen osuuskunnan, joka hakisi lainaa ja rakennuttaisi talon. Asukkaiden omarahoitusosuus olisi vain kymmenen prosenttia.
– Suomeen on kehitettävä ennakkoluulottomasti uusia rahoitusvaihtoehtoja asumiseen. Pieni- ja keskituloisia ei saa unohtaa, Rossilahti patistaa. HäSa
70 vuotta Arava-rahoitusta
1949 Arava eli Asuntotuotannon rahoitusvaltuuskunta perustettiin.
1950-luvulla rakennettiin 120 000 arava-asuntoa.
1960-luvulla elementit tulivat rakentamiseen.
1966 Asuntohallitus alkoi hoitaa aravan tehtäviä.
1970-luku oli rakentamisen hullu vuosikymmen. Yli 300 000 arava-asuntoa.
1980-luvulla rakennettiin 190 000 Arava-asuntoa.
1990-luvun lamarakentamisesta suurin osa 172 000 asunnosta oli Ara-tuotantoa.
1993 Asuntohallitus lakkautettiin ja syntyi Valtion asuntorahasto ARA.
2000-luvulla aravarahoitteisten asuntojen osuus on enää noin 15 %.
Markkinoille tulleet pitkät asuntolainat ovat vähentäneet aravalainojen kysyntää.
2008 Valtion asuntorahaston tehtävät siirrettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlle.
