Kanta-Häme

Arjen epätasa-arvo kismittää - Liisa Helamaa täytti feministisen puolueen kannattajakortin

Turengissa asuva Liisa Helamaa hätkähti muutama päivä sitten. Hän oli varannut autolleen ajan huoltoon ja tuumi miehelleen, että olisikohan parempi, jos tämä veisi auton.

– Kun usein on tullut sellainen kokemus, että mies saa paremman palvelun. Tai jos minä vien, niin sitten joutuu soittamaan perään, kun kaikkia hommia ei olekaan hoidettu.

Helamaa sanoo havahtuneensa miettimään miksi naisten pitää vielä tänä päivänäkin käyttää miestä kilpenään. 

Autohuolto on vain yksi esimerkki. Helamaa kertoo myös tuttavapiiriinsä kuuluvasta äidistä, joka otti kouluun yhteyttä kiusaamistapauksen takia.

– Hänelle vastattiin suurin piirtein, että katsellaan. Kun sitten perheen isä otti yhteyttä, koululla alkoi tapahtua.

Helamaa sanoo, että kyseessä ovat toki yksittäistapaukset, mutta hän arvelee silti, että kaikilla naisilla on vastaavia kokemuksia vähättelystä tai sivuuttamisesta.

Hän otti yhteyttä Hämeen Sanomien toimitukseen, sillä tilanne lievästi sanottuna kismittää häntä.

– Noiden tapausten lisäksi yksi kimmoke oli se, että feministiselle puolueelle kerätään parhaillaan kannattajakortteja. Kun kuulin siitä, aloin miettiä, että milloin viimeksi olen edes kuullut sanan feministi, Helamaa sanoo.

Hän täytti kannattajakortin saman tien ja kertoo äitinsä tehneen samoin.

– Lapsuuden perheessäni tasa-arvoa pidettiin itsestään selvänä, ja minut on kasvatettu niin.

Hän kävi koulunsa 1980-luvulla ja seurasi samalla silloin kiihkeänä vellonutta keskustelua esimerkiksi sukunimilaista ja naispappeudesta. 

– Ne olivat tosi isoja juttuja ja tärkeitä uudistuksia, joiden valmistelu vei vuosikausia. Nyt nähdään, etteivät perheet hajonneet siihen, että nainen sai pitää oman sukunimensä. Ja samoilla argumenteilla vastustetaan nyt tasa-arvoista avioliittolakia, Helamaa huomauttaa.

Hän itse täytti 18 vuotta aikaan, jolloin naisia ei vielä vihitty papeiksi. Siksi hän erosi kirkosta heti, kun se oli mahdollista.

Feministiksi Helamaa siis tunnustautuu ja sanoo, ettei kenenkään enää pitäisi aloitta virkettä sanoilla ”En ole feministi, mutta…”.

– Aivan hyvin voi sanoa olevansa feministi eli kannattavansa kaikkea tasa-arvoa sukupuoleen, ihonväriin ja muuhun katsomatta. 

Hän pitää tärkeänä huomata, että feministit ovat yhtä lailla miesten puolella.

– Feministisessä keskustelussa pohditaan paljon esimerkiksi miesten syrjäytymistä ja työkeskeisyyttä. Useinhan tuntuu käyvän niin, että jos mies menettää työnsä, hän menettää ihmisarvonkin.

Tämän hetken Suomessa Helamaa pitää tärkeänä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämistä työelämässä esimerkiksi niin, että ammattien ja alojen jakautumista mies- ja naisvaltaisiin pystyttäisiin vähentämään. 

– Tällöin myös palkkauksen epätasa-arvo voisi lievittyä, millä taas olisi suora vaikutus esimerkiksi perhevapaiden käyttöön.

– Perhevapaiden uudistus olisi tärkeä juttu, sitähän ajavat nyt monet tahot, kuten SAK ja Akava. Olen saanut muutaman naisen todella vihaiseksi, kun olen puhunut tästä, sillä uudistukseen liittyy kotihoidontuen maksun loppuminen, Helamaa kertoo.

Hänen tuttavansa ovat katsoneet, ettei perheen isä voisi missään tapauksessa jäädä perhevapaalle, sillä perheen tulot romahtaisivat.

– Tässäkin näkee, että feminismi on miestenkin asia. Ei mies kuulu vain elättäjän rooliin, vaan hänelle kuuluu oikeus täyttää paikkansa perheessä myös puolisona ja hoivaajana.

Koulutukseltaan Helamaa on elintarviketieteen maisteri. Hän on tyytyväinen uravalintaansa siksi, ettei se ole naisvaltainen matalapalkka-ala.

Omalle tyttärelleen hän on halunnut opettaa, että kaikki on mahdollista.

– Perheen vaikutuksesta on kertonut esimerkiksi Nobelin rauhanpalkinnon saanut, tyttöjen koulunkäyntiä puolustava Malala Yousafzai. Hän on haastatteluissa kiittänyt isäänsä, joka oli sanonut Malalalle, että tämä on yhtä hyvä kuin hänen veljensä ja voi tehdä aivan samoja asioita. HÄSA