Kanta-Häme

Arki rullaa rattoisasti myös vuokravaatteissa

Vaatelainaamo Vaaterekin ovi aukeaa, ja pian liikkeeseen alkaa putkahdella eri-ikäisiä naisia nyssäköineen. He kiittelevät lainasta ja sukeltavat rekkien ääreen etsimään uutta päälle pantavaa parin seuraavan viikon menoja varten.

Eija Okadigbo tulee sovituskopista nuoren tamperelaissuunnittelijan Noukin villapusero ja mekko kyynärvarrellaan.

– Täytyy keksiä jokin kiva tilaisuus mekkoa varten, vaikka meneväthän nämä ihan arkivaatteinakin, Okadigbo pohtii.

Runsaat puoli vuotta toimineen vaatelainaamon asiakaskunta kasvaa tasaisesti, kertovat riihimäkeläisyhtiön yrittäjät Emmi Malmström ja Veera Tuominen.

Riihimäellä ja Helsingissä yhtenä päivänä viikossa avoinna olevalla liikkeellä on noin 70 vakituista jäsentä, jotka käyvät 110 euron jäsenmaksua vastaan lainaamassa 2 viikon välein 2 tuotetta kerrallaan.

Arkivaatteiden vuokraus on vain yksi esimerkki liisausyhteiskunnasta, joka hiipii hiljalleen osaksi entistä useamman kuluttajan arkea. Palvelujen ja kaupan professori Hannu Saarijärvi Tampereen yliopistosta arvioi, että omistamisen itseisarvo on murroksessa. Jatkossa yhä useamman tavaran kohdalla myydään omistuksen sijaan käyttöoikeutta.

Kasvavaan trendiin on monia syitä, kuten kuluttajien vastuullisuuden ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen tai vaikkapa konkreettinen tilan puute.

– Vuokraaminen tuo joustavuutta ja vaivattomuutta, lisäksi tavarasta pääsee halutessa nopeammin eroon. Toisaalta se luo mahdollisuuden kokeilla uusia asioita: liisaamalla voi nauttia monista eri brändeistä sitomatta omia pääomiaan niihin kiinni, Saarijärvi sanoo.

Pisimmällä liisausyhteiskunta on Pohjois-Amerikassa, jossa vuokrataan vaatteita, koruja, huonekaluja – ja jopa lemmikkieläimiä.

– Pohjois-Amerikassa markkinat ovat niin isot, että lähes kaikelle löytyy riittävä määrä kysyntää. Sitä kautta ilmiö rantautuu Eurooppaan ja valuu hiljalleen myös tänne pohjoiseen, Saarijärvi sanoo.

Hänen mukaansa vuokraaminen on levinnyt Suomessakin jo käyttötavaroihin, mutta ansaintamallit, joilla siitä tehdään kannattavaa liiketoimintaa, hakevat vielä hiukan muotoaan.

– Vaikka se voi vielä näyttäytyä marginaalisena, isot yritykset seuraavat trendiä jo tarkasti. Tämä nouseva ilmiö on yrityksille mahdollisuus ja uhka.

Ekologisesti kestävään kiertotalouteen keskittynyt Sitran johtaja Mari Pantsar muistuttaa, että kuluttajat ovat vanhastaan tottuneet kirjastoihin ja videovuokraamoihin.

Nyt musiikkia kuunnellaan Spotifysta ja elokuvia katsotaan Netflixistä kuukausimaksua vastaan. Airbnb-majoitus ja Uber-kyydit kasvattavat suosiotaan.

Pantsar arvioi, että liisaaminen laajenee seuraavaksi kodin tekstiileihin, huonekaluihin ja elektroniikkaan.

– Uskon, että tämä tulee vahvistumaan hyvin paljon. Etuna on se, että jos ihminen liisaa vaikka puhelimen, verhot tai maton, hän voi leasing-ajan jälkeen vaihtaa ne uuteen malliin ja pysyä jatkuvasti ajan hengessä mukana.

Koska kuluttaja voi liisata vohveliraudan, mehulingon tai vaikka kaikki kodinkoneensa?

– Sitten, kun sille on kysyntää. Meillä keski-ikäisillä on se perinteinen ajatus, että kaikki pitää omistaa, mutta nuoret ajattelevat asioista jo ihan eri tavalla. Heille ehkä riittää käyttöoikeus.

Suomalainen omistamisen kulttuuri on Saarijärven mukaan ollut suurin este autonvuokrausbisnekselle.

– Joillakin kaupunkikeskusta-alueilla vuokraus- tai liisaussopimus olisi täysin varteenotettava vaihtoehto käyttötarpeeseen ja auton omistamisen välillisiin ja välittömiin kustannuksiin suhteutettuna.

Pantsar arvioi liisamisen kulttuurin yleistyvän lähivuosina niin sanottua J-käyrää noudatellen.

– Alku on ensin vähän hitaampaa ja sitten se yhtäkkiä räjähtää, kun tieto lähtee leviämään. Luulen, että puhutaan muutamista vuosista.

Päivän lehti

25.10.2020

Fingerpori

comic