fbpx
Kanta-Häme Hämeenlinna

Arkistosta: Hämeen Sanomien saamat sähköpostiviestit paljastavat, kuinka sairaalaepidemia kuritti Kanta-Hämettä – Näin vakavaksi kriisi paisui keväällä

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johdon sähköpostit ja kokousmuistiot paljastavat, mitä kevään kriisin kulisseissa tapahtui. Yli 110 koronatartuntaan ja 18 kuolemaan johtaneen sairaalaepidemian aikaan sairaanhoitopiirin johto vastusti tiukasti koronarajoitusten lieventämistä. Viime keväänä deltavariantti levisi nopeasti maakunnan sairaaloissa rokotuksista ja varotoimista huolimatta. Myös Eurooppa kiinnostui Kanta-Hämeen tilanteesta.
Hämeen Sanomien tietopyynnöllä saama sähköpostikirjeenvaihto paljastaa, miten Kanta-Hämeessä yritettiin päästä nopeasti tilanteen tasalle ja jakaa oppeja myös muuta Eurooppaa myöten. Kuva: Soile Toivonen

Tartunnat levisivät ennenäkemättömän herkästi, kun sairaalaepidemia jylläsi Kanta-Hämeessä viime keväänä.

Kriisin keskellä yritettiin pysyä tilanteen tasalla ja selvittää, miksi varotoimet ja rokotukset pettivät.

Tämä selviää sähköpostikirjeenvaihdosta, jota Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johto kävi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kanssa touko-kesäkuussa 2021.

Sairaanhoitopiiri antoi sähköpostiaineiston sekä pandemiaryhmien kokousmuistiot Hämeen Sanomille tietopyynnön perusteella.

Viestien sävy on vakava nopeasti huolestuttavaksi ryöpsähtäneen tilanteen keskellä. Vastauksia etsittiin kuumeisesti.

Huolta herätti erityisesti se, että koronavirus oli tarttunut potilaisiin ja henkilökuntaan rokotuksista huolimatta. THL:n projektipäällikkö Anna Katz pyysi 18. toukokuuta sairaanhoitopiiriltä lisätietoa “läpäisyinfektioista”.

Vähitellen selvisi, ettei yksi annos koronavirusrokotetta riitä. Suurin osa sairaalaepidemiassa tartunnan saaneista oli rokotettu kertaalleen.

Kävi ilmi, että kirurginen maski on hyödytön ärhäkästi tarttuvaa deltavarianttia vastaan. Myös täyden rokotesarjan saaneita sairastui.

Epidemian käynnistymisviikolla keskussairaalan pahimmalla epidemiaosastolla työskennelleestä kaksi kertaa rokotetusta hoitohenkilökunnasta 11 prosenttia sai tartunnan varotoimista huolimatta.

Johtajaylilääkäri vaati muutosta viestintälinjaan

Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen vastusti tiukasti rajoitustoimien lievennyksiä viesteissään STM:lle ja THL:lle. Hän korosti useaan otteeseen, että yhteiskunnan avaaminen on mahdollista vasta sitten, kun rokotekattavuus on riittävä toisen rokoteannoksen kohdalla.

21. toukokuuta Leskinen esitti THL:n johdolle ja STM:lle toiveen siitä, että laajojen valtakunnallisten lievennysten kohdalla keskustelu kääntyisi nopeasti vasta toisen rokoteannoksen jälkeiseen aikaan.

Leskisen mukaan Kanta-Hämeen osalta voidaan “kirkkaasti havaita”, ettei yksi rokotusannos riitä.

– Jos nyt rummutetaan sitä, että heinäkuussa on kaikki halukkaat rokotettu, olemme kyllä ainakin riskien osalta harkitsemattomassa tilanteessa.

Leskinen vaati muutosta koko viestintälinjaan.

Viestin lähettämisen aikaan keskussairaalan epidemiassa oli tullut jo yli 40 tartuntaa ja Riihimäen terveyskeskuksen vuodeosastolla noin 30 tartuntaa. Altistuneita oli “vähintään tuplat”. Kuolleita oli neljä, mutta luvun odotettiin kasvavan.

– Tilanne ei ole vielä rajautunut. Elektiivistä [kiireetöntä] toimintaa joudutaan jarruttamaan enemmän kuin koskaan sitten viime vuoden kevään, Leskinen kirjoitti.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Pandemiaryhmä harkitsee ensi viikolla, otetaanko maakunnan sisällä käyttöön erilaisia koronasuosituksia seudullisen tautitilanteen mukaan, kertoo johtajaylilääkäri Sally Järvelä. Kuva: Pekka Rautiainen
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen on vastannut pandemian aikana sairaanhoitopiirin viestinnästä. Kuva: Pekka Rautiainen /HäSa, arkisto

“Täyskäännös toimissa on väestön toiminnan kannalta huolestuttava”

Sama tiukka sävy jatkui kesäkuun alussa, kun STM kysyi leviämisvaiheen alueiden kantaa yleisötilaisuuksien rajoitusten lieventämiseen.

Leskisen mukaan Kanta-Hämeen “hieman vastentahtoinen kannatus” menee tiukemmalle vaihtoehdolle, jossa osallistujamäärä on enintään 25 henkilöä. Maakunnan pandemiaryhmä oli ehdottanut kaksi viikkoa aikaisemmin, että yksityis- ja yleisötilaisuuksien osallistujamäärä rajattaisiin 10 henkilöön 15. kesäkuuta asti.

Leskinen kuitenkin selvästi vastusti rajoitustoimien lieventämistä.

– Jos strategian tavoitteissa on edelleen tartuntojen estäminen, olemme liian varhaisessa vaiheessa huomioiden täyden rokotussarjan saaneiden osuus väestössä. Signaalinakin tällainen täyskäännös toimissa on väestön toiminnan kannalta huolestuttava.

Deltamuunnosta epäiltiin jo ennen asian varmistumista

– Tartunnat ovat levinneet herkemmin kuin yhdessäkään aikaisemmassa näkemässämme osasto-epidemiassa.

Näin Kanta-Hämeen keskussairaalan sisätauteihin erikoistuva lääkäri Iivo Hetemäki päivitti tilannetta THL:lle 20. toukokuuta.

Hetemäki työskenteli osastolla, josta epidemia lähti liikkeelle sekä myöhemmin tartuntatautiyksikössä. Sähköpostikirjeenvaihdon perusteella hän piti terveysviranomaiset ajan tasalla sairaalaepidemian tilanteesta.

Hetemäki epäili koronaviruksen deltavarianttia Kanta-Hämeen sairaalaepidemian aiheuttajaksi jo ennen kuin asia varmistui. Toukokuussa muunnoksesta käytettiin vielä nimitystä Intian variantti.

– Sairaalaepidemian aiempaa selkeästi hankalampi hallinta ovat toki saaneet pohtimaan esim. Intian variantin mahdollisuutta, mutta sekvensointi asian sitten näyttää, Hetemäki kirjoitti viestissään THL:lle 24. toukokuuta.

Samana iltapäivänä asia varmistui, kun osastoepidemianäytteiden sekvensoinnin eli virusvarienttien seurannan tulokset valmistuivat.

– Tänään on vastattu Fimlabilta KHKS:n osastoepidemianäytteistä Intian varianttia, kirjoitti infektiolääkäri Pirjo Alho sairaanhoitopiirin johdolle ja THL:lle.

Myös Riihimäen terveyskeskuksen vuodeosaston epidemiaan liittyen oli vastattu yksi Intian varianttilöydös.

Seuraavana päivänä 25. toukokuuta maakuntaryhmä päätti kokouksessaan kertoa variantista julkisuuteen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Iivo Hetemäki kuului kahdeksanhenkiseen työryhmään, joka kirjoitti sairaalaepidemiasta artikkelin. Kuva: Toni Rasinkangas
Iivo Hetemäki hoiti koronapotilaita, joista moni sairastui ja osa menehtyi. Kuva: Toni Rasinkangas / HäSa, arkisto

Kiiretön hoito ajettiin alas

Kun ensimmäisistä keskussairaalan tartunnoista oli kulunut viisi päivää, terveydenhuollon kantokyky oli uhattuna. Kriisin piti vastata.

Kanta-Hämeen maakunnallinen ryhmä kävi tilannetta läpi ylimääräisessä kokouksessaan 17. toukokuuta.

Erikoissairaanhoito oli kriittisessä tilanteessa, ja koronapotilaiden erillinen kohorttiosasto oli täynnä. Leikkaustoiminnasta vain päivystyksellinen ja kiireellinen hoito voitiin toteuttaa.

Sairaalan kuormituksesta kertoi myös johtajaylilääkäri Leskisen koko sairaanhoitopiirin henkilöstölle kaksi päivää aiemmin lähettämä viesti, jonka Hämeen Sanomat sai haltuunsa.

Jo tuolloin Leskinen kertoi, että keskussairaala valmistautui maanantaista 17. toukokuuta lähtien perumaan jo sovittuja hoitoja, ja potilaita sijoitettiin yli tavanomaisten osastorajojen. Useita osastoja suljettiin ja eristettiin viikonlopun aikana.

Virallisesti kiireetön hoito ajettiin alas vasta 31. toukokuuta kahden viikon ajaksi.

Pitkä lista toimenpiteitä

Tilanteen vakavuus käy kunnolla ilmi 20. toukokuuta pidetyn maakuntaryhmän kokouksen muistiosta.

Tuolloin keskussairaalassa oli kaksi tartuntaketjua ja Riihimäen terveyskeskussairaalassa yksi. Jatkotartuntoja ja altistuneita oli kymmeniä: potilaita, henkilökuntaa ja vierailijoita.

Keskussairaalan kohorttiosasto oli edelleen täynnä. Altistuksia ja “siihen liittyviä toimia” oli kirurgian ja neurologian osastoilla sekä lastenpsykiatrian osastolla ja sairaalakoulussa.

Jatkotartuntoja oli ilmennyt myös Vanajaveden sairaalassa ja Forssan sairaalassa.

Kokouksessa todettiin, että variantit tarttuvat myös suojaustoimien läpi. Varovaisuutta tarvittiin kaikilta.

Sairaalaepidemiaan vastattiin pitkällä toimenpidelistalla.

Kaikki keskussairaalan vuodeosastolle tulevat ja jatkohoitoon siirtyvät potilaat testattiin, ja keskussairaalan pihalle tuotiin testirekka henkilöstön laajoja koronaseulontoja varten.

Deltavariantin takia suojatoimia päivitettiin. Infektiotautien ylilääkäri suositteli 20. toukokuuta, että keskussairaala siirtyy käyttämään kirurgisten maskien sijaan FFP2- ja FFP3-hengityssuojaimia koronapotilaiden, karanteenissa olevien ja oirehtivien hoidossa.

Valtakunnallinen ohje muutettiin samansuuntaiseksi viikko Kanta-Hämeen jälkeen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lähde: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Tilanne kriittinen kesäkuuhun asti

Toukokuun puolivälissä tilanne oli kriittinen jatkohoitopaikkojen ja henkilöstöresurssien osalta. Jatkohoitopaikkoja piti järjestellä maakunnallisesti ja keskussairaalan sisällä.

Varsinkin Riihimäellä henkilökuntatilanteen kerrotaan olleen “katastrofaalinen”. Osastot olivat täynnä, eikä uusia potilaita voitu ottaa.

Sairaanhoitopiiri joutui ajamaan erikoissairaanhoitoa “merkittävästi” alas. Henkilökuntaa oli siirretty sairaalan sisällä tarvittaviin toimintoihin niin, että päivystyksellinen ja kriittinen hoito turvattiin.

Lisäksi keskussairaalassa vierailuja suositeltiin välttämään toukokuun loppuun saakka ilman kriittistä syytä.

Viimeisenä toimenpiteenä oli muiden tartuntaryppäiden minimointi eli suositusten kiristys.

Jatkohoitopaikkojen tilanne oli edelleen kriittinen 3. kesäkuuta, kun kiireetön hoito oli juuri ajettu virallisesti alas. Viikkoa myöhemmin sairaalaepidemia oli selätetty.

10. kesäkuuta Hämeenlinnassa oli ollut viisi nollapäivää peräkkäin, Riihimäellä oli palattu normaaliin ja Forssassa tartuntatautitilanne oli kohtuullinen.

16. kesäkuuta Kanta-Häme palasi kiihtymisvaiheeseen. HäSa

Juttua muokattu 1.10. kello 15.52. Kainalojutussa korjattu väärä termi “sairaalasiivooja” termiksi “sairaalahuoltaja”. Tarkennettu, että koronatartunnat ovat saattaneet levitä myös muiden ammattiryhmien välityksellä.

 

Juttu julkaistu alun perin 26.9.2021.

Kanta-Hämeen sairaalaepidemia keväällä 2021

12.5. Ensimmäiset kaksi koronatapausta havaitaan Kanta-Hämeen keskussairaalassa.

18.5. Kanta-Häme siirtyy epidemian leviämisvaiheeseen.

24.5. Fimlab löytää Kanta-Hämeen sairaalaepidemioiden näytteistä delta-muunnosta eli koronaviruksen Intian varianttia.

31.5. Kiireetön hoito ajetaan alas Kanta-Hämeessä kahden viikon ajaksi. Etäopetussuositus viimeiseksi kouluviikoksi toiselle asteelle sekä ylä- ja alakouluille. Kesäleirit ja kisamatkat keskeytetään 15.6. asti.

10.6. Sairaanhoitopiiri kertoo, että sairaalaepidemia on selätetty.

16.6. Kanta-Häme palaa epidemian kiihtymisvaiheeseen.

Menot