Kanta-Häme

Armeijasta tuli Suomen suurin kuorma-autokoulu

Autosotamies Ville Rahkosen, 19, työllistymisnäkymät varusmiespalveluksen jälkeen ovat suorastaan ruusuiset.

Juupajokelaisella nuorella miehellä on pohjalla maanrakennuskoneen kuljettajan ammattipätevyys ja Panssariprikaatin Autokomppaniassa hän saa syvällisen koulutuksen ja E-luokan kortin raskaan yhdistelmäajoneuvon kuljettamiseen. Ja siihen päälle vaarallisten aineiden kuljettamiseen oikeuttavan ADR-kortin sekä paljon muuta.

– Kyllä ne ovat minulle erittäin hyödyllisiä. Rahaa säästyy monta tuhatta ja työpaikkoja on paljon saatavilla, kun on pätevyys monenlaisen ajoneuvon kuljettamiseen, Rahkonen hyrisee tyytyväisenä.

Hän pitää armeijassa annettavaa koulutusta parempana kuin siviilipuolella.

– Täällä käydään jokaisen asian viimeinenkin nippeli perusteellisesti läpi. Autokoulussa ei olla näin perinpohjaisia, Rahkonen sanoo.

Panssariprikaatin kuljettajakoulutus on ulkoistettu pitkällä sopimuksella Cap-koulutukselle. Puolustusvoimat vastaa käytännössä itse enää maastokoulutuksesta.

– Sotilaskuljettajakoulutukseen pääsevien miesten motivaatio on kohdillaan. Tuskin koskaan kuulee kenenkään sanovan, että haluaisi olla jossain muualla, autokoulunopettaja Timo Vänskä Cap-koulutuksesta kehuu.

3500 kuljettajaa vuodessa

Puolustusvoimissa on havahduttu siihen, että maanpuolustuksen siivellä siitä on tullut työmarkkinoiden palvelija raskaan liikenteen kouluttajana.

– Meidän kautta ammattipätevyyden omaavat kuljettajat alalle nykyään suurimmaksi osaksi tulevat. Ei kuljettajakoulutus meidän kontolla ole, mutta yhteiskunta hyötyy samalla, toteaa pääesikunnan logistiikkaosaston insinöörikomentajakapteeni Ilmo Suurnäkki.

Puolustusvoimat kouluttaa joka vuosi noin 3500 pätevää kuljettajaa. Täkyjä on tarkoituksella lisätty varusmiehille.

– Onhan sitä mietitty, että meidän pitää tarjota jotain heillekin. Jos ei uudistuksia olisi tehty, meillä olisi itsellämmekin kuljettajapula. Me kuitenkin tarvitsemme joka vuosi ne 3500 kuljettajaa, Suurnäkki sanoo.

Armeijan kouluttamasta määrästä jää suoraan kuljetusalalle töihin 33 prosenttia.

– Viimeisimmän tutkimuksen mukaan lisäksi neljännes ilmoittaa ehkä jatkossa pyrkivänsä alalle. Kolmasosa sanoo, ettei missään nimessä halua kuljettajan uralle, Suurnäkki kertoo.

Puukengät ja kettingit katoavat

Cap-koulutuksen toimitusjohtaja Pekka Kari sanoo suoraan, että kuljetusala on vaikeassa tilanteessa. Ammattipätevyysdirektiivit, koko ajan kiristyvä lainsäädäntö ja sitä myötä kohoavat kustannukset karkottavat väkeä.

– Hyvää työvoimaa puuttuu, katteet ovat pieniä, eivätkä palkat seksikkäimpiä.

– Koulutuksen lisääminen sinänsä on erinomainen asia, mutta kovalla rahalla kuljettajan ammattipätevyyden tai kuorma-autokortin maksavia asiakkaita ei näy meillä kuin muutamia kymmeniä vuodessa. Yrittäjätkään eivät ole valmiita maksamaan jatkokoulutuksista, Kari myöntää.

Koulutus nostaa myös alan statusta pikkuhiljaa.

– Nykyään ratin takaa yhä harvemmin löytyy puukengät jalassa ajava ja mahdollisimman paljon kettinkiä vyöllä kantava kuski, vaan asiansa osaava ammattikuljettaja.

Cap-koulutus on menestynyt hienosti alallaan julkisen hallinnon kumppanina.

– Puolustusvoimat ja työvoimapoliittiset koulutukset tuottavat kuljettajat pääasiassa nykyään. Armeija on Suomen suurin autokoulu, Kari sano. (HäSa)