Kanta-Häme

Arto Mäkinen ei vielä suunnittele eläkepäiviä, vaan miettii, mitä alkaisi kesän jälkeen tehdä

Juhannuksen aikaan 60 vuotta täyttävä Arto Mäkinen on elämässään erikoisessa tilanteessa. Lähes 40 vuotta 4H-yhdistyksen leivissä ollut mies miettii, mitä alkaisi seuraavaksi tehdä.

– Onhan tämä vähän outoa. Mutta kuten nuorempi poikani sanoi, nyt minun täytyy alkaa tehdä kaikkea sitä, mitä olen aina halunnut, Mäkinen hymähtää.

 

Hän irtisanoutui Hämeenlinnan seudun 4H-yhdistyksen palveluksesta huhtikuun lopussa.

Syyksi hän kertoo toiminnanjohtaja Pirjo Seulamoa kohtaan tuntemansa luottamuspulan ja näkemyserott menettelytavoissa. Enempää hän ei halua asiaa avata, mutta sanoo, ettei ratkaisu ollut pitkän uran jälkeen helppo.

– Eläkepäivät eivät ihan vielä houkuttele, vaan jokin osa-aikainen tai osapäiväinen työ voisi kiinnostaa. Ja tietysti oma keräilyharrastus ja kirjoittaminen saavat nyt enemmän aikaa. Kyllähän tässä virityksiä on, Mäkinen sanoo.

Hän kertoo muistelevansa kuluneita vuosia lämmöllä, sillä 4H-toiminta on vienyt hänet mukaan monenlaiseen touhuun.

 

Uransa hän aloitti Vilppulan 4H-neuvojana vuonna 1980, ja vuonna 1984 hän siirtyi Hauholle.

– Käytännössä käynnistin Hauholla toiminnan uudelleen, siellä oli ollut 30 vuoden tauko ennen tuloani, Mäkinen muistelee.

Vuonna 1997 alueeseen liittyi Hattula. Vuonna 2009 Hämeenlinnan seudun kuntaliitoksen yhteydessä syntyi Hämeenlinnan seudun 4H-yhdistys, jonka palveluksessa Mäkinen jatkoi.

1990-luvun lamavuodet viimeistään osoittivat 4H-toiminnan tarpeellisuuden, sillä moni nuori on päässyt kiinni työelämään yhdistyksen kerhojen ja esimerkiksi työpajatoiminnan kautta.

– Totta kai vastaan on tullut sellaisiakin tapauksia, joiden kanssa mikään ei onnistu. Mutta suurin osa nuorista on saanut toiminnassa onnistumisen elämyksiä ja antanut niitä samalla minulle.

Mäkinen sanoo saman minkä aiemminkin eli että nuorten onnistumiset ovat työn toinen palkka.

 

Laajamittainen kierrätystoiminta oli alkaessaan 1990-luvun lopulla melko uutta koko järjestössä, samoin työpajat 2000-luvun alkupuolella.

– Metalliromun keräyksestä saivat alkunsa nykyiset kierrätysasemat, joita 4H-yhdistys ylläpitää viidessä paikassa toiminta-alueellaan, Mäkinen kertoo.

Moni pienimuotoinen projekti on myös jäänyt mieleen, kuten retki 4H-järjestön alkujuurille Yhdysvaltojen Ohioon vuonna 1993 ”varttuneemmalla nuorisoporukalla”.

Petroskoin suuntaan 4H-yhdistys teki työtä yhdessä Hattulan lukion kanssa. Siellä käytiin usein avustuskuormien kanssa ja paikan päällä järjestettiin muun muassa opetusministeriön avustuksella puulaivamerenkulkuun ja -rakentamiseen liittyvä kurssi.

Yhdistyksen kansainvälinen toiminta oli muutenkin vilkasta yhdessä vaiheessa.

– Konekerholla ja kumppaneilla oli Keski-Virossa Imaveressä kummikerho ja kummitila. Sinne muun muassa kunnostettiin maatalouskoneita aina leikkuupuimuria myöten, Mäkinen muistelee.

Hän haluaa kiittää erityisestä kaikkia nuoria, joiden kanssa on vuosien mittaan saanut työskennellä, ja samoin kaikkia yhteistyökumppaneita. HÄSA

 

Tuoreimpia artikkeleita