Kanta-Häme

Asbestin tuhot paljastuvat keuhkoissa viimeistään nyt

Rakennusmies Paavo Hyvönen, 59, ei ole katkera. Hän tietää, että asbestin takia olisi voinut käydä huonomminkin.
 
– Lähes kaikki työkaverini ottavat nykyään hiekkakylpyjä kirkonmäellä. Monille heistä ehti kehittyä asbestoosi (asbestipölykeuhko). Entinen työnantajanikin sai sen. Hän oli minua vanhempi mies ja oli ollut asbestin kanssa tekemissä pitkään, ylivieskalainen Hyvönen kertoo.
 
Nykyään Hyvönen on työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta ei asbestin, vaan selkärankarappeuman takia. Plakkitauti luokitellaan ammattitaudiksi, mutta sen ei katsota aiheuttavan sellaista haittaa, että se oikeuttaisi eläkkeeseen tai edes haittakorvauksiin. 
 
Plakkitauti aiheuttaa keuhkopussin kiinnikkeitä ja paksuuntumia.
 
Joka vuosi noin sata ihmistä kuolee asbestisyöpiin ja asbestista johtuvia ammattitautitapauksia ilmenee 500–600.
 
Hyvönen sai asbestia sisuksiinsa vuosina 1973–1979, kun hän joutui monta vuotta esimerkiksi sahaamaan nippuun laitettuja asbestilevyjä rakennustöissä. Sahauksesta syntyi valkoista hienoa pölyä, joka täytti koko työtilan ja leijui hengityselimiin, sillä mitään suojaimia ei käytetty. 
 
Sittemmin Hyvönen jatkoi putkieristystöissä, ja taas ilman suojaimia, sillä asbestiaineita ei pidetty vaarallisina.
 
– Asbestia sisältävä putkieristemassa tuli työmaalle säkeissä, ja säkkien sisältö vain sekoitettiin veteen. Syntynyt massa muovailtiin putkien ympärille. Sehän oli hyvää lämmöneristettä. Niitä eristeitä näkee vanhojen talojen putkien ympärillä vieläkin.
 
Plakkitauti on siitä kummallinen, ettei se kovin paljon muistuta itsestään arkielämässä.
Ammattitaudiksi se on kirjattu siksi, että asbestin tiedetään aiheuttavan sitä. Plakkikovettumat ovat keuhkojen ulkopuolella, keuhkopussin pinnassa.
 
– Röntgenkuvissa plakki näkyy keuhkojen alueella valkoisina pilkkuina. Jonkin verran henkeä ahdistaa ja on aina nuha, oli sitten lämmin tai kylmä ilma. Mikään lääke tähän ei auta, Hyvönen kertoo.
 
Hyvönen on hakenut Rakennusliiton avustamana korvauksia taudistaan, mutta kaikki hakemukset ovat tulleet bumerangeina takaisin.
 
– Vakuutusoikeuteen asti menimme, mutta sieltäkin tuli kielteinen vastaus. Seuraava aste olisi korkein oikeus, mutta sinne en asiaa enää vie.
 
Rakennusliiton sosiaalisihteeri Tiina Nurmi-Kokko joutuu nykyään lähes joka viikko auttamaan asbestista sairastuneita vakuutusasioissa. Vaikka asbestin aiheuttamat sairaudet ovat ehkä selkein ammattitautiryhmä Suomessa, vakuutusyhtiöiden kanssa pitää Nurmi-Kokon mukaan olla lujana etenkin epäilyn alkuvaiheessa. Tutkimuksia pitää vaatia.
 
Hyvönenkin myöntää, että liiton apu on ollut tarpeen, sillä yksin hän ei olisi jaksanut  tapella vakuutusfirmojen kanssa. 
 
Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sairauksille voi edelleenkin altistua vanhojen rakennusten korjaus- ja saneeraustöissä. Useimmissa 1950–1980-luvuilla rakennetuissa taloissa on käytetty asbestia. Sen vuoksi rakennuksissa on tehtävä asbestikartoitus ja korjauksen aikana suojauduttava pölyltä. Purkutyö on luvanvaraista ja edellyttää erikoiskoulutusta. 
 
– Ei voi sanoa, paljonko asbestipurkutyöstä tulee lisähintaa, koska kohteet ovat niin erilaisia. Pitää pikemmin kysyä, mikä on ihmisen hinta, Nurmi-Kokko toteaa.
 
Entinen rakennusmies Paavo Hyvönen tietää, että asbestia on vanhoissa rakennuksissa vielä paljon. 
 
– Sitä on joka paikassa. Tuntuu jotenkin naurettavalta, kun esimerkiksi peruskorjaustyömaalle tulee asbestiporukka ottamaan lattiamaton pois. Sitten rakennusliikkeen miehet hiovat betonilattian, jossa on jäljellä asbestia sisältävää liimaa. Kun koneella hiotaan, niin sehän pölisee ja väki altistuu, jos ei ole suojaimia.
 
Hyvönen ja Nurmi-Kokko neuvovat ihmisiä olemaan tarkkoina tehdessään itse esimerkiksi kylpyhuoneremontteja. Asbestia on liimojen ja putkieristeiden lisäksi vanhoissa tulenkestävissä laasteissa.
 
Vielä 1980-luvun alussa asbestia oli muun muassa Vartti-vesikattomateriaalissa, Luja-levyissä vuoteen 1979 ja Finnflex-vinyyliasbestilattialaatoissa vuoteen 1988 saakka.