Kanta-Häme

Asemanseuduilta kaivetaan kasvua

Asemanseudut ovat urbaaneja kesantoja. Kaupungit ovat nyt heränneet kehittämään niitä samalla kun ympäri maan on luotu visioita liikenneyhteyksiin perustuvista kasvukäytävistä.

1980-luvulta alkaen kaupunkiseudut kehittivät lasin, teräksen ja betonin liittoja eli teknologiakeskuksiaan.

– Nyt pinnalle ovat nousemassa rouheammat ja monikäyttöisemmät alueet. Kehittämisen painopisteeseen on ympäri maan noussut asemanseutuja, professori Ari Hynynen Tampereen teknillisestä yliopistosta pohti Hämeenlinnassa järjestettävässä kaupunkifoorumissa.

Vuosittain kaupunkipolitiikan toimijat yhteen tuova kaupunkifoorumin teemoina ovat nyt kasvuvyöhykkeet, asemanseudut sekä älykäs liikkuminen.

Asemien ominaislaatu

Kiinnostus asemanseutuja kohtaa on kasvanut monistakin syistä.

– Kaupunkien keskustoja pyritään tiivistämään. Logistiikka on muuttunut ja ratapihat ovat vapautuneet muuhun käyttöön, listaa tutkimusjohtaja Jari Kolehmainen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.

Myös ihmisten liikkuvuus on lisääntynyt. Työmatkapendelöinnin ohella liikutaan paljon myös vapaa-ajalla.

Asemanseutujen kehittämisessä tulee Kolehmaisen mukaan ottaa huomioon niiden ominaislaatu ja se, että asemanseudut keräävät perinteisestikin monenlaista väkeä ja monenlaisia toimijoita.

Uusien asemanseutujen tulisi heijastaa kotikaupunkinsa autenttista ilmettä.

Jari Kolehmainen on ollut mukana muun muassa Seinäjoen asemanseudun kehittämisessä. Hän muistuttaa, että hankkeita ei pidä ylisuunnitella.

– Pitäisi olla myös mahdollisuus kehittyä ajassa.

Kuka maksaa ja johtaa?

Asemanseutujen kehittämisessä on hyvin tutunomaisia pullonkauloja.

– Mistä resurssit? Valtio tuskin lähtee näihin hankkeisiin yksin. Kaupungit eivät siihen ainakaan pysty. Kuka hankkeita johtaa? Professori Hynynen listaa.

Tärkeä kysymys on myös, kuinka kaupunkilaiset saadaan mukaan näihin hankkeisiin. Samoin se, että ne onnistutaan vaiheistamaan.

– Muuten niistä tulee vain ikuisia lupauksia.

Hyvässä tapauksessa kehittyvät asemanseudut voivat kuitenkin muodostaa pohjan laajemmalle yhteistyölle ja avoimelle datalle, jota tarvitaan älykkään kaupunkikehityksen pohjaksi.

Asukkaiden kuuleminen

Asemanseutujen kehittäminen on osa vyöhykevisioita. Sellainen on muun muassa HHT-akseli, Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhyke.

Turun yliopiston tutkija Helka Kalliomäki huomautti kaupunkifoorumissa, että tällaisessa vyöhykkeisiin perustuvassa kehittämisessä rajat ovat usein epämääräiset, koska ne perustuvat verkostoihin, jotka muuttuvat koko ajan.

– Tällöin saattaa asukkaiden asiantuntijuus jäädä kokonaan hyödyntämättä. Strateginen suunnittelu nojaa lähinnä asiantuntijoihin.

Kalliomäki pitää tätä demokratian kannalta ongelmana.

– Asiantuntijoiden ohella myös asukkaat pitäisi sitouttaa kehittämiseen. Siksi poliittinen päätöksenteko on tärkeää. Ilman sitä suunnitelmat tuskin toteutuvat.

Kaupunkifoorumi jatkuu vielä tänään. Sen järjestävät yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja Hämeenlinnan kaupunki. (HäSa)