Kanta-Häme

Asenteet ovat huolenaihe

Lasten ja nuorten liikkumattomuudesta on puhuttu vähintään vuosikymmenen ajan, ehkä jo kahdenkin. Silti railo passiivisten ja aktiivisten liikkujien välillä repeää yhä suuremmaksi.
 
Osasyyllisiä ovat vanhemmat, osin koulujen toimintatavat. Lapsi oppii esimerkistä ja opetuksesta. Pahimmillaan vanhemmat eivät anna lastensa edes hikoilla. Vanhempien mielestä lasten liikkuminen voi olla vaarallista, tai vaatteet voivat likaantua.
 
Osa lapsista liikkuu aktiivisesti koulussa ja vapaa-ajalla, osa ei hievahda välitunnilla aulasta ulkoilmaan, kotona linnoittaudutaan tietokoneen ääreen. Huolestuttavaa on sekin, etteivät edes kaikki urheiluseuroissa harrastavat eivät liiku riittävästi.
 
Hämeenlinnan kaupungin kouluissa Hämeen Liikunnan ja Urheilun, kaupungin, ELY-keskuksen sekä Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Koliko-hanke etsi uusia toimintatapoja liikunnan lisäämiseksi koulupäivien aikana.
 
– Tarvetta koululaisten liikuttamiseen on koko ajan enemmän. Vähän liikkuvat passivoituvat entisestään, aktiiviset lisäävät liikuntaa, Hämeenlinnan koululiikuntakoordinaattorina kuluvan vuoden loppuun asti työskentelevä Kati Sarva kertoo.
 
Kati Sarva sanoo olevansa hyvin huolestunut sellaisesta kehityssuunnasta, jossa esikouluikäisen lapsen äiti suoranaisesti kieltää lapsen liikkumisen edes leikin varjolla.
 
– Olen myös törmännyt tapauksiin, jossa yläkoululainen kuljetetaan joka päivä lyhyetkin matkat kouluun ja takaisin kotiin, tai että koululainen ei saa ulkoiluttaa perheen lemmikkiä! Mielestäni pitää tehdä juuri päinvastoin, eli patistaa koulumatkalle ja vapaa-ajan liikkumiseen.
 
Sarva muistuttaa samaan hengenvetoon, tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan huonompi motorinen suorituskyky ensimmäisellä luokalla on yhteydessä heikompaan luku- ja laskutaitoon kolmena ensimmäisenä kouluvuotena kuopiolaisilla lapsilla.
 
Sen sijaan kestävyyskunnolla ei ollut yhteyttä luku- tai laskutaitoon. Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen ja Jyväskylän yliopiston Alkuportaat-tutkimuksen yhteistyönä toteuttaman tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa Medicine & Science in Sports & Exercise -lehdessä.
 
Luokka teki liikuntasuunnitelman
Kati Sarva toisaalta kehuu lapsia ja nuoria heidän aktivoitumisestaan, kun asiat esitetään oikealla tavalla. Hankkeen aikana Hämeenlinnankin on löytynyt uusia koulupäivän aikana toteuttavia liikuntamalleja.
 
– Opettajat suhtautuvat pääsääntöisesti hyvin positiivisesti liikuntaa kohtaan, mutta tietysti joukossa on asiaa kriittisesti vain omasta näkökulmasta lähestyviä. Näinhän se on koko yhteiskunnassa.
 
Ahveniston yläkoulun nykyisin 8 F-luokan oppilaat tekivät viime lukuvuoden aikana luokan liikuntasuunnitelman. Monet murrosikäiset nuoret muuttivat elintapojaan, joilla on vaikutusta koko elinkaareen. Oppilaat itse päättivät, mitkä tekijät olisivat tärkeitä koulupäivän aktivoimiseksi.
 
Vastaava toimintamalli oli käytössä toisessakin koululuokassa.
 
– Yksi tärkeimmistä asioista on sen oivaltaminen, että valinnoista vastaa aina ihminen itse. Kaveripiiri kuitenkin vaikuttaa varsikin tässä iässä merkittävästi toimintatapoihin.
 
– Nukun nyt vähintään tunnin enemmän kuin vuosi sitten. Se vaikuttaa selvästi pirteyteen, käytännössä kaikkeen elämiseen, yksi luokan tytöistä kertoo.
 
– Sen nukkumisen lisätunnin otin tietokoneajasta, hän kertoo.
 
Kati Sarva toteaa tähän, että juuri tottumusten muuttaminen on ihmiselle kaikkein vaikeinta:
 
– Ja lisäksi ihminen on luontaisesti laiska! Kehitämme koko ajan hissejä, autoja, tietokoneita ja muita vempeleitä helpottamaan elämistä.
 
Ahveniston kasiluokalla tehdyn kyselyn mukaan 17:stä oppilaasta kuusi siirtyi liikkumaan koulumatkan omatoimisesta kävellen tai pyöräillen, kymmenen oppilasta alkoi käydä välitunnilla ulkona, kaksi kiinnitti enemmän huomiota ruoan laatuun ja kuusi lisäsi yöuniaan.
 
– Tottumusten muuttaminen on haastavaa, mutta muutoksilla on usein elinikäinen vaikutus. Muutokset siirtyvät aikuisikään, Kati Sarva huomauttaa. Sitä kautta niiden merkitys moninkertaistuu.
 
– Pienetkin lisäykset ovat plussaa, terveyden kannalta riittää lapsilla 1-2 tuntia päivittäistä liikuntaa, joten valtaviin ponnistuksiin siihen pääsemiseksi ei tarvitse ryhtyä. Hyötyliikuntaa koulumatkoista, kirjastokäynneistä ja vastaavista kertyy nopsasti, kun sen ottaa asiakseen,Kati Sarva huomauttaa.
 
– Välitunneilla kannattaa ehdottomasti mennä ulos ja tuulettaa aivonsa. Jo viisituntisen koulupäivän aikana voi hukata tunnin liikunta-aikaa olemalla välitunnit sisällä paikallaan. Luontoretkeily, geokätköily, skeittaus, parkour, softaus, jääpelit, uimiset ja kavereiden kanssa pihalla pelaamiset kerryttävät hauskasti päivittäistä liikunnan määrää. Tässä on yli puolella suomalaisista kirimistä, mutta pienistä puroista kasvaa suuret virrat, eli pienehkötkin muutokset auttavat pääsemään maaliin, Kati Sarva jatkaa.