Kanta-Häme

Asiakasraati etsii rajat ylittäviä palveluita

Kun yhden perheenjäsenen mielenterveys järkkyy, se vaikuttaa koko perheeseen aina koiraa myöten. Näin kuvailee oman perheensä tilannetta kokemuskouluttaja Loviisa Heikinheimo.

Monista hyvistä aikomuksista huolimatta mielenterveys- ja päihdepalvelujen kenttä on edelleen hajanainen.

Ei vielä ole sitä yhtä luukkua, jonka kautta asiakkaat tai heidän omaisensa voisivat sujuvasti löytää kaiken sen avun, jota on tarjolla.

– Tietoa on paljon, mutta edelleenkin on hieman asiakkaan onnesta kiinni, kuinka asioihin tartutaan ja kuka lähtee niitä edistämään, FinFamin – Kanta-Hämeen mielenterveysomaisten toiminnanjohtaja Minna Hotta pohtii mielenterveys- ja päihdepalvelujen ensimmäisen asiakasraadin jälkeen Hämeenlinnassa.

Asiakasraatiin on otettu mallia Tampereelta ja Turusta, joissa vastaa raati jo toimii. Perusidea on, että palvelujen käyttäjät ja heidän omaisensa pääsevät osallistumaan palvelujen kehittämiseen.

Hämeenlinnassa kokoonnutaan seuraavan kerran alkusyksystä.

Ensimmäisessä asiakasraadissa oli mukana asiakkaiden ja omaisten lisäksi edustajia perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta sekä kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluista.

Laajan keskustelun lopputuloksena päätettiin seuraavaan raatiin kutsua myös aikuissosiaalityöntekijä.

– Saumattomuus ei vielä toteudu. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen välillä on sektoriraja, joka ei ylity automaattisesti, Loviisa Heikinheimo arvioi.

Sote-uudistuksen toivotaan vihdoin poistavan rajan sektoreiden väliltä.

Minna Hotan toiveena on, että asiakasraadin ehdotusten kautta siihen päästäisiin jo ennen ison uudistuksen toteutumista..

– On osin niinkin, että ammattilaiset ovat saaneet koulutuksen yksilökeskeiseen työhön. Rakenteet on tehty siltä pohjalta.

Asiakasraati pohti, miten unelmissa hoito voisi toimia.

– Kaikki asiantuntijat olisivat paikalla samaan aikaan niin terveydenhuollosta kuin sosiaalitoimestakin. Silloin asiakkaan tarvitsisi kertoa tarinansa vain yhden kerran, eikä toistaa sitä uudestaan ja uudestaan, Loviisa Heikinheimo määrittelee.

Samoilla linjoilla on Suomen klubitalot ry:n puheenjohtaja ja Hämi ry:n varapuheenjohtaja Markku Törnblom.

– Olisi se todellinen yksi luukku, josta löytyisivät kaikki asiantuntijat. Ei niin, että yhdeltä luukulta sinut ohjataan kolmelle muulle luukulle.

Edelleen on usein sellainen tilanne, jossa ensin hoidetaan vain terveyttä ja vasta myöhemmin huudetaan sosiaalipuolta avuksi.

– Niiden pitäisi olla molempien mukana alusta asti. Sosiaalipuolella on asiakkaan kannalta todella merkittäviä palveluita, muistuttaa Minna Hotta.

Mielenterveyden horjuminen saattaa aiheuttaa kaoottisen tilanteen, kun ihminen ei selviä jokapäiväisestä elämästä.

– Rahaa ei ole ja asunto menee alta. Tiedän perheitä, jotka käyttävät melkein kaikki rahansa oman mielenterveyden ongelmista kärsivän nuorensa auttamiseen, Loviisa Heikinheimo kertoo.

Toisinaan ongelmista syytetään huonoa tiedonkulkua. Tieto ei kulje viranomaiselta toiselle.

– Juuri siksi olisikin tärkeää, että kaikki asiantuntijat voisivat olla paikalla samaan aikaan. Silloin ei tule tiedonkulun ongelmaa, kun tieto syntyy siinä tilanteessa.

Suomessa on edelleen käytössä varsin raskaita palveluita, jotka voitaisiin ainakin osin korvata kevyemmillä.

– Monesti mielenterveyskuntoutuja olisi autettavissa melko pienellä tuella. Hän voisi asua kotona, mutta mielenterveyspalveluissa olisi esimerkiksi mobiiliyksikkö, jonka kautta hän voisi saada apua ja tukea, arvioi Markku Törnblom, joka on itsekin aikaisemmin kärsinyt mielenterveyden ongelmista. HÄSA