Kanta-Häme

Asiantuntija tyrmää eläkealoitteen

– Suomessa on yksi maailman parhaista eläkejärjestelmistä.

Tämä tulee ainakin selväksi, kun keskustelee Työeläkevakuuttajien Telan asiantuntijan Simo Hynnisen kanssa.

Pitkän uran Telassa tehnyt Hynninen osoittaa puheensa lähes suoraan eläkkeitä koskevaa kansalaisaloitetta kohtaan. Viime keväänä päättyi nimenkeräys kansalaisaloitteelle, joissa vaadittiin työeläkeindeksin eli niin kutsutun taitetun indeksin palauttamista palkkatasoindeksiksi.

Suomeksi tämä tarkoittaisi sitä, että eläkkeiden tasoon vaikuttaisivat pelkästään yleisen palkkatason kehitys, kun tällä hetkellä eläkkeiden nousu on sidottu 80-prosenttisesti elintasoindeksiin ja 20-prosenttisesti palkkoihin.

Kansalaisaloitteen allekirjoitti yli 84 000 ihmistä, ja sen on määrä tulla syksyllä eduskunnassa käsittelyyn.

Hynninen kuitenkin sanoo, että kansalaisaloitteen uudistus hyödyttäisi eläkeläisiä epätasaisesti. Kaikkein vähävaraisimmille hyöty olisi pienin, ja lisäksi uudistus uhkaa hänen mukaansa kuihduttaa eläkesäästöt.

– Sellainen työeläkejärjestelmä on väärin, joka vain rohmuaa itselleen eikä ajattele tulevaisuutta, Hynninen sanoo.

Telan mukaan työeläkkeiden muuttaminen auttaisi pienillä eläkkeellä eläviä vain vähän. Kaikkein pienituloisimmat saavat kansaneläkettä.

Telan toimittamien Eläketurvakeskuksen ETK:n tilastojen mukaan Kanta-Hämeen vajaasta 50 000 eläkkeensaajasta yli 2 300 saa pelkkää kansaneläkettä. Yli kolmannes eli runsaat 17 300 saavat yhdistetysti kansaneläkettä ja työeläkettä.

Enemmistölle eläkkeensaajista palkkatasoindeksi olisi ainakin historian valossa houkutteleva. Eläkkeet olivat 1970-luvulla sidottuja ansiotasoon, ja kovan talouskasvun aikana Suomessa ne nousivat palkkojen mukana reippaasti.

ETK:n mukaan ansiotasoindeksi on pelkästään 1995–2014 kasvanut lähes 90 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi on Tilastokeskuksen mukaan noussut samassa ajassa hieman yli 37 prosenttia.

Perusteena kansalaisaloitteessa onkin, että ansiotuloihin sidottu indeksi turvaisi eläkkeensaajien ostovoiman ja tulotason.

Hynninen pitää palkkaindeksiin siirtymistä kestämättömänä. Yksi syy on se, että ellei eläkemaksuja korota tuntuvasti, eläkevarannot ehtyisivät Telan laskelmien mukaan noin vuonna 2067.

– Eläkerahastoissa on 180 miljardia euroa, kun meillä on eläkevastuita 600 miljardia, hän sanoo.

Tela perustelee myös, että Suomen väestöpohja on myös muuttunut ajasta, jolloin eläke oli ansiotasosidonnainen. Kun vielä 1965 eläkkeensaajia oli yksi jokaista kahdeksaa työssäkäyvää kohti, oli viime vuonna eläkeläisiä yksi kolmea työssäkäyvää kohti.

Samalla elinikä pitenee, ja pitenevät elinajat ovat osaltaan taustalla ensi vuonna käynnistyvään eläkeuudistukseen. Uudistuksen seurauksena eläkeiät nousevatkin niin, että eläkkeelle alarajaksi tulee 65 vuotta.

– Tilastollisesti joka toinen 2000-luvulla syntynyt tyttö elää satavuotiaaksi.

Pienituloiset eläkeläiset hyötyisivät Hynnisen mukaan enemmän siitä, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin tasokorotuksia.

– 20 vuoden aikana kansaneläkkeeseen on saatu pieniä tasokorotuksia.

Suurempi apu pienituloisille eläkeläisille olisi hänestä se, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia hillittäisiin, koska niiden osuus ikäihmisten elinkustannuksista on suuri.

– Eläkejärjestelmän pitäisi olla sellainen, ettei sitä joka päivä tarvitse miettiä, itsekin vuodenvaihteessa eläkkeelle siirtyvä Hynninen toteaa.