Kanta-Häme

Assi-sairaala nousee keskelle upeaa luontoa – Naapurissa pesii pyy ja kukkii kylmänkukka

Ahveniston sairaalaa ympäröi harvinaisten ja jopa uhanalaisten lajien kirjo.
Ei taida nyt löytyä liito-oravan papanoita. Tällaisen vanhan kuusen juurella niitä voisi olla, mutta vielä todennäköisemmin haavikossa, kertoo William Velmala. Kuva: Anu Kankaansydän
Ei taida nyt löytyä liito-oravan papanoita. Tällaisen vanhan kuusen juurella niitä voisi olla, mutta vielä todennäköisemmin haavikossa, kertoo William Velmala. Kuvat: Anu Kankaansydän

Ahveniston vilkkaan sairaalan pihapiirin laitamilla luonto on kirjavanaan uhanalaisia tai vähintäänkin silmälläpidettäviä lajeja. Hämeenkylmänkukan sinikellot piilottelevat useilla paikoilla. Kesäkuumalla kedolla viihtyvät masmalo, kangasajuruoho, kelta-apila ja kissankello.

Kasvillisuus kartoitettiin viime kesänä. Nyt uuden Assi-sairaalan rakentamiseen liittyvää asemakaavoitusta varten tehtävä luontoselvitys on edennyt linnuston ja liito-oravan kartoitukseen.

 

Kesän aikana tutkitaan myös, onko Ankkalammen rannoilla tai metsien rajamailla lepakoita. Samoin perhoset ja pistiäiset inventoidaan.

Luontoselvitys kattaa noin 60 hehtaarin alueen. Assi rakennetaan alueen eteläiseen osaan. Pohjoisessa kartoitus yltää osittain jo luonnonsuojelualueen puolelle.

– Kaavatyöhön kuuluu kaavoitettavien alueiden luontoselvitysten laatiminen. Luontoarvot pyritään säilyttämään tai toteuttamaan kaavoitus siten, että niille koituu mahdollisimman vähän haittaa, kertoo ympäristöasiantuntija William Velmala Pöyry Finland oy:stä.

Sirittäjä. Kuva: William Velmala
Sirittäjä. Kuva: William Velmala

 

Velmala aloitti lintu- ja liito-oravakartoituksen ennen vappua. Tropiikissa talvehtivat muuttolinnut, hyönteissyöjät, olivat vielä matkalla Suomeen. Pitkän matkan muuttajista Velmala kuuli vain sirittäjän laulavan pesimäaikeissa.

Luontokartoituksessa tehdään havaintoja vain selvitettävällä alueella pesivistä lajeista. Muuttomatkalla pysähtyvät parvet eivät pääse kartuttamaan selvityksen lukuja.

– Hieno yllätys oli, että tuolta itäiseltä kolkalta läheltä luonnonsuojelualueen rajaa löytyi pyykoiras. Toivottavasti se löytää kumppanin! Pyy on uhanalainen laji eikä sitä olisi odottanut olevan täällä.

 

Töyhtötiainen viserteli myös aamuviideltä alkaneessa konsertissa, jonka aikana Velmala kuuli kaikkiaan 24 eri linnun laulua. Töyhtötiainen luokitellaan vaarantuneeksi. Hömötiainen on jo uhanalainen, mutta sitä ei Velmala tällä kertaa kuullut.

– Tali-, sini-, kuusi- ja töyhtötiaisen lisäksi oli käpytikka, laulu-, musta-, punakylki- ja räkättirastaita, viherpeippo ja västäräkki. Sinisorsapari ja naurulokki lammella. Varis, fasaani, luettelee Velmala aamun havaintoja.

 

Kun linnut tunnistetaan kuuntelemalla niiden laulua, liito-oravia etsitään kiertämällä koko alue läpi puu puulta. Jos oravia on, puun alta löytyy niiden keltaisia, riisinjyvänkokoisia papanoita.

– Usein pesäpuun juuren päällä on jo pieni merkintäkasa, joka on helppo tunnistaa. Liito-oravat valitsevat pesäkseen haavankolon, linnunpöntön tai vanhan oravanpesän.

Jos liito-oravasta tehdään havainto, edessä on koko rakennushankkeen toteuttamisen tarkastelu.

Liito-orava on Suomessa vaarantunut, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji. Luonnonsuojelulain mukaan on kiellettyä heikentää tai hävittää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

– Jos kysymyksessä on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä rakennushanke, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää poikkeusluvan.

 

Tabletti kulkee maastossa mukana, mutta William Velmala ei kuitenkaan lähde metsään Ilman paperikarttaa tai lehtiötä. Kuva: Anu Kankaansydän
Tabletti kulkee maastossa mukana, mutta William Velmala ei kuitenkaan lähde metsään Ilman paperikarttaa tai lehtiötä.

Vapun alla Velmala ei löytänyt merkkejä liito-oravasta Ahvenistonmäeltä, mutta havaintojen teko jatkuu linnustoselvityksen aikana. Velmala käy paikan päällä aamuyön tunteina vielä yhtenä yönä toukokuussa ja yhtenä kesäkuussa, kun loputkin linnut ovat saapuneet pesimäsijoilleen.

– Yöllä näkee paljon muitakin eläimiä. Lintulaskennan lomassa näin tällä kertaa metsäkauriin ja aika monta kauriin makuusijaa. Yhden puunjuurakon alta löysin mäyrän tai ketun pesäkolon, jossa maata oli kuovittu. Myyrien koloja näyttää olevan runsaasti, samoin rusakoita.

 

Velmala kartoittaa myös lepakoita kesä-, heinä- ja elokuussa. Kaikki Suomen lepakkolajit ovat liito-oravan tavoin suojeltuja. Niiden esiintymisen vuoksi on jouduttu jopa suojelemaan rakennuksia, sillä ne viihtyvät vanhoilla ullakoilla.

Lepakkolaskenta tehdään iltahämärissä ja yöaikaan, jolloin apuna on lepakkodetektori. Sillä lepakoiden ultraäänet saadaan ihmiskorvalla kuultaviksi ja pystytään havaitsemaan lepakoiden lentely.

– Jos lepakoista saadaan havaintoja täällä, käydään myös rakennukset läpi, Velmala sanoo. HäSa

 

 

Rikas mäki

Ahveniston sairaalan mäki.

Hämeenlinnan kaupunki laatii asemakaavaa, joka mahdollistaa uuden keskussairaalan rakentamisen.

Osana kaavoitusta laaditaan luontoselvitykset.

Kasvillisuusselvitys tehtiin kesällä 2018.

Uhanalaisia lajeja hämeenkylmänkukka ja kangasajuruoho.

Hämeenkylmänkukan esiintymisalueet tulee säilyttää rakentamattomina ja säästää riittävä suojavyöhyke esiintymän ympärille.

Ahveniston karu pienruohoketo sekä tuore pienruoho- ja heinäniitty edustavat äärimmäisen uhanalaisia luontotyyppejä.

Kuivahko harjumetsien valorinne, äärimmäisen uhanalainen.

Tuore, runsasravinteinen lehto, äärimmäisen uhanalainen.

Alueella on myös itäosassa suo, etelässä rehevä Ankkalampi sekä vanhan sairaalan tuntumassa hautausmaa.