Kanta-Häme

Asukkaat viihtyvät Siirissä ja Äikäälässä, mutta niiden tontit käyvät huonosti kaupaksi

Kaupungin omakotitonttien kysyntä on vilkastumaan päin. Palveluasiantuntija Sirpa Rahikainen kertoo, että vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana on luovutettu tasaiseen tahtiin 25 tonttia, joista noin puolet on vuokrattu ja loput myyty.

– Koko viime vuoden aikana luovutettiin yhteensä 16 omakotitonttia, eli tänä vuonna on mennyt paremmin. Näin kesäaikaan tontteja on mennyt ehkä pikkaisen vilkkaammin kuin muulloin, hän arvioi.

Rahikaisen mukaan suosituimpia ovat olleet kantakaupungin länsipuolella sijaitsevat tontit. Esimerkiksi viime syksynä haettaviksi tulleista Tohkakallion tonteista yhdeksän myytiin ja neljä varattiin toukokuussa päättyneen varausajan loppuun mennessä.

 

Muista tänä vuonna myydyistä tonteista kaksi sijaitsee Rengossa, viisi Äikäälässä ja yhdeksän Siirissä. Lisäksi Lammilta on varattu yksi tontti, ja juhannusta edeltäneen viikon haussa Tuulokseen tuli kaksi hakemusta.

Vaikka kantakaupungin itälaidankin tontit ovat käyneet tänä vuonna mukavasti kaupaksi, Äikäälässä ja Siiri II:ssa on yhteensä satakunta vapaata tonttia, joita on kaupattu jo muutaman vuoden ajan. Siiri I:n ja II:n lisäksi alueelle on kaavoitettu kolmisen vuotta sitten kolmaskin pientalovaltainen asuinalue, mutta kaupunki ei ole päättänyt, milloin sen tontit tulevat haettaviksi.

– Ei ole mitään ihmeellistä syytä sille, miksi Siirin ja Äikäälän tontit eivät mene. Siirin kolmannen osan kanssa odotellaan, että Siiri kakkosesta ja Äikäälästä saataisiin enemmän tontteja luovutettua, Rahikainen sanoo.

 

Siirin asuinalue sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta. Alueen toisessa osassa on 126 omakotitonttia, joista valtaosa tuli ensimmäiseen hakuun vuoden 2013 loppukeväällä. Tällä hetkellä vapaita tontteja on hieman alle viisikymmentä.

Siiri II:een nelisen vuotta sitten muuttanut Jari Heikkilä arvelee, että osa kaupunkilaisista vierastaa aluetta keskustaan kertyvän välimatkan vuoksi.

– Ehkä toisille tulee voimakas mielikuva pitkästä matkasta, kun tänne tulee keskustasta kymppitietä pitkin. Minä olen entinen maalainen, joten etäisyys ei niinkään haittaa.

Heikkilälle Siiri II on osoittautunut mukavaksi ja rauhalliseksi paikaksi asua. Lähistöllä sijaitsevat koulut ja alati parantuneet julkisen liikenteen yhteydet ovat lisänneet mukavuutta entisestään, mutta erityisen mielissään Heikkilä on siitä, että naapuriin on tullut asukkaita.

– Me olimme ne ensimmäiset uudisraivaajat, jotka alkoivat rakentaa tyhjälle alueelle. Nyt on alkanut pikkuhiljaa tuntua siltä, että asumme kaupungissa, hän naurahtaa.

Kaupunkivaikutelmaa ovat edesauttaneet myös asfaltoidut kadut, joiden nopeasta rakentamisesta Heikkilä kehuu kaupunkia. Hän uskoo viihtyisyyden kasvavan vielä entisestään, kunhan kakkosalueellekin saataisiin viheralueita.

– Esimerkiksi nurmikkojen ja vesakkojen viimeistely auttaisi asiaan. Se on seuraava kaino toiveeni kaupungille.

 

Äikäälän omakotitontit tulivat ensimmäiseen hakuun vuotta myöhemmin kuin Siirin toisen osan tontit. Janakkalan rajalla, noin kahdeksan kilometrin päässä keskustasta sijaitsevalle alueelle kaavoitettiin alun perin 91 omakotitonttia, joista vapaana on vielä reilut kuusikymmentä.

Äikäälän harvoihin nykyasukkaisiin kuuluva Kähkösen perhe muutti alueelle kaksi ja puoli vuotta sitten. Heidi Kähkönen, 25, kertoo, että alueen vehreys ja rauhallisuus ihastuttivat heidät sopivaa tonttia etsiessä. Rauhallista alueella on ollut muuton jälkeenkin, sillä lähikatujen varsilla on taloja vain ripotellen.

– Meillä on kahdet naapurit ihan lähistöllä, ja naapurihenki on ollut tosi mukava, mutta kyllä tänne enemmänkin mahtuisi, hän toteaa.

Kähkösten lapsista nuoremmalla, vuoden ikäisellä Lyydialla, on naapurustossa pari ikätoveria, mutta 3-vuotiaalla Aatoksella ei ole oikein omanikäisiä leikkikavereita Äikäälässä. Muuta valittamista alueesta ei ole löytynyt.

– Tämä on ollut ihanan turvallinen paikka asua. Lapset on voinut päästää pihalle leikkimään rauhallisin mielin, kun esimerkiksi kovaa liikennettä ei ole tarvinnut pelätä, Heidi Kähkönen tuumii.

Luonnon läheisyys on ollut myös Kähkösten mieleen, ja perhe on käynyt paljon alueen metsissä retkeilemässä. HÄSA