Kanta-Häme

Asumiskustannuksiin tulossa huima nousu

Kiinteistövero kiristyy ensi vuoden alusta noin 10 prosenttia kiinteistöjen verotusarvojen korotusten vuoksi. Päälle tulevat vielä talousahdingossa rypevien kuntien päättämät kiinteistöverojen korotukset.

Verotusarvojen korotukset syntyvät leikkaamalla rakennusten ikäalennuksia, nostamalla rakennusten jälleenhankinta-arvoja sekä nostamalla rakennusmaan verotusarvoa.

Vastoin asumispoliittisia tavoitteita

Suomen Omakotiliitossa ja Veronmaksajain Keskusliitossa tilannetta pidetään kestämättömänä asumiskustannusten nousun kannalta.

– Tässä tulee kaksi veronkiristystä päällekkäin. Pidän sitä valitettavana ihan niin kuin kunnallisveronkin kiristyksiä. Jos kunnat tekevät veroratkaisuja holtittomasti, se on hyvin lyhytjänteistä ja saattaa heijastaa, etteivät kunnassa ole asiat muutenkaan hyvällä tolalla, sanoo Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Hän pitää hyvänä, että laissa määritellään kiinteistöveroille valtakunnallinen yläraja, joka toimii ”suojana” kunnanvaltuustojen veronkorotushimolle.

Omakotiliiton toiminnanjohtajan Kaija Savolaisen mukaan näin huimat kiinteistöveron korotukset ovat vastoin valtion asumispoliittisia tavoitteita

– Niiden pitäisi kannustaa kohtuuhintaiseen asumiseen ja vanhusten kotona asumiseen. Tällaiset toimet luovat koko ajan kustannuspainetta pienituloisille. Tavoitteet ovat hyvin ristiriidassa keskenään, Savolainen sanoo.

Kokonaisvaltainen näkemys puuttuu

Asumiskustannukset ovat vuosina 2009–2013 kasvaneet pientaloissa keskimäärin 4,4 prosenttia, kun kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on kasvanut vain 3,4 prosenttia vuodessa.

Erityisen huono tilanne on öljylämmitystaloissa asuvilla eläkeläisillä, joiden asumiskustannukset ovat nousseet vuositasolla peräti 8,2 prosenttia.

Asumiskustannusten ennustetaan kasvavan vuoteen 2017 mennessä vuosittain keskimäärin 3,6 prosenttia.

– Jokainen ministeriö ja kunta haluaa leikata kuluja ja lisätä asumiskuluja, mutta kukaan ei katso kokonaisvaltaisesti, mitä päätökset veronkorotuksista tarkoittavat tavallisen perheen arjessa, Kaija Savolainen toteaa.

Teemu Lehtisen mukaan kiinteistövero tulee olemaan ongelma etenkin niille pienituloisille, joilla on arvotontti.

– Pahimmillaan voi olla niin, että ihmisellä, jolla ei ole juurikaan tuloja, voi olla vaikeuksia maksaa kiinteistöveronsa. Näin voi olla esimerkiksi eläkeläisellä.

Verotuotto kasvaa merkittävästi

Kolme keskeistä kiinteistöveroa eli yleinen, vakituisen asunnon ja vapaa-ajan asunnon vero, nousevat noin joka neljännessä kunnassa keskimäärin 0,02 prosenttiyksikköä.

Tämä lisää kuntien kiinteistöverotuloja vuonna 2014 noin 41 miljoonaa euroa.

Lisäksi kiinteistöverouudistus kasvattaa kuntien verotuloja vuonna 2014 noin 100 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen lisääntyminen tuo ensi vuonna kunnille vielä 20 miljoonan euron lisäpotin.

– Eli kiinteistöveron tuoton arvioidaan nousevan ensi vuonna yhteensä 160 miljoonalla eurolla. Siinä on yli 12 prosentin nousu tähän vuoteen. Nousu on ihan reilu, kuvailee tilannetta Suomen Kuntaliiton veroasiantuntija Jukka Hakola.

Kiinteistöveron tuotto on ollut noin 1 miljardia euroa, kun taas kunnallisen tulovero on tuottanut noin 17 miljardia euroa.

Kiinteistövero pitäisi kohdentaa

Viestintä- ja markkinointipäällikkö, kiinteistöveroasiantuntija Olli-Pekka Laine Suomen Omakotiliitosta vaatii, että kiinteistöveron pitäisi olla korvamerkittyä veroa.

– Nyt vero ei kohdistu mihinkään, vaan sillä rahoitetaan kuntataloutta. Raha olisi käytettävä asumiseen liittyvien asioiden kehittämiseen kunnissa. Pikemminkin olisi etsittävä kannusteita sen sijaan, että aina rokotetaan kiinteistönomistajia.

Laine uskoo, että korkeat kiinteistöverot – korkeiden tuloveroprosenttien ohella – vaikuttavat osittain siihen, mihin kuntaan ihmiset haluavat asettua asumaan.

– Pidemmän päälle tämä saattaa tyrehdyttää myös omistusasuntokauppaa, Laine näkee.

Suomen Kuntaliiton veroasiantuntija Jukka Hakola puolustelee tulevaa kiinteistöverouudistusta.

– Arvostusperusteiden korotuksella pyritään ottamaan kiinni kiinteistöjen arvon todellisen kehityksen jälkeen jääneisyyttä, jotta järjestelmä toimisi nykyistä oikeudenmukaisemmin. (HäSa)