Kanta-Häme

Asunnottomuus iski perheisiin

Aivan ensimmäiseksi, ennen minkäänlaista muuta apua, asunnoton tarvitsee oman kodin.

Tämän yksinkertaisen oivalluksen ansiosta kotimainen Y-Säätiön toimitusjohtaja, hämeenlinnalainen Juha Kaakinen matkustaa huhtikuussa Nairobiin vastaanottamaan World Habitat Awards -kilpailun pääpalkinnon.

Voitto on suomalaiselle hankkeelle tai organisaatiolle ensimmäinen lajiaan ja pohjoismaisittainkin harvinainen. Siitä huolimatta voittoa ei ole juurikaan revitelty julkisuudessa.

Y-Säätiö perustettiin 30 vuotta sitten erityisesti yksinäisten asunnottomien avuksi. Asunnon hankinnassa autettiin, mutta samalla ajateltiin, että oma koti on jotakin, joka pitää ansaita.

Jos asunnottomalla oli ongelmia vaikkapa alkoholin kanssa, piti raitistua, jotta ensin saisi asuntolapaikan ja lopulta asunnon, ikään kuin palkinnoksi.

– Tällaista mallia pidetään nykyisin epärealistisena. Oma koti on sosiaalinen perusoikeus. Esimerkiksi asuntolasta käsin tavalliseen arkeen kiinni pääseminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi, Kaakinen summaa.

Osaksi valtionpolitiikkaa

Asunto ensin-periaatetta on ajettu eteenpäin erilaisin hankkein ja projektein useissa Euroopan maissa sekä esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Se, mikä tekee Suomen mallista muita toimivamman ja palkitsemisen arvoisen, on yhteistyö.

Asunnottomuuden kitkeminen on Suomessa otettu osaksi valtionpolitiikkaa. Sen ehkäisemiseksi ovat lyöneet hynttyyt yhteen useat eri tahot järjestöt, kunnat ja valtio.

Vuonna 2008 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen kirjattiin mukaan myös hallitusohjelmaan.

Yhteistyö on tuonut lupaavia tuloksia.

Kun 1980-luvun puolivälissä Suomessa laskettiin olevan 20 000 asunnotonta, oli heitä viime vuonna noin 7 000. Pitkäaikaisasunnottomien määrä on viimeisen seitsemän vuoden aikana pudonnut neljänneksellä.

Kanta-Hämeen tilanne verrattain hyvä

Kaakisen mukaan Suomessa asunnottomuus on lähinnä pääkaupunkiseudun ongelma.

– Paikallisella tasolla puhutaan pienestä ongelmasta. Kanta-Hämeen asunnottomat voi laskea kahden tai kolmen käden sormilla.

Kaakinen heittäisi vanhanaikaisen mielikuvan mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivästä asunnottomasta romukoppaan.

– Valtaosa päihteiden väärinkäyttäjistä asuu joko omistusasunnossa tai itse vuokraamassaan asunnossa.

Maahanmuuttajaperheet uusin ryhmä

Asunnottomuus on muuttanut muotoaan. Vaikka pitkäaikaisasunnottomien määrä on vähentynyt, on muiden ryhmien, kuten nuorten ja maahanmuuttajaperheiden, osuus noussut.

Asunnottomuuden lisääntyminen maahanmuuttajien keskuudessa kertoo Kaakisen mukaan kahta tarinaa: paitsi, että maahanmuuttajia on kokonaisuudessaan enemmän, on heidän muita vaikeampi saada asuntoa vapailta markkinoilta.

Noin kolme neljästä asunnottomasta asuu kadun sijaan esimerkiksi sukulaisten luona.

– Taloudelliset ongelmat ovat tiivis osa asunnottomuutta. Kun luottotiedot ovat menneet ja on entistäkin vuokravelkaa, on asunnon saaminen lähes mahdotonta. (HäSa)

Päivän lehti

1.4.2020