Aulangolla kasvaa Miss Suomi -metsä – Katso missivideo: Vain 20 prosenttia kilpailusta on nykyään kauneutta

– Onko siellä jokin lintu? kysäisee ohikulkeva lenkkeilijä ja tiirailee samaan pusikkoon, jonne olemme suunnanneet kameramme.

– Ei, kun siellä on missejä, Sunneva Kantola nauraa.

Ja toden totta, kohta Aulangon puistometsästä pitkin pitkospuita astelee Miss Suomi -kisan finalistikymmenikkö luontoasiantuntija Panu Villasen johdolla.

Missit ovat Aulangolla tutustumassa suomalaiseen metsään ja sen erityispiirteisiin. Myöhemmin samana päivänä Villanen pitää heille luennon ympäristön tilasta. Siitä finalistit siirtyvät istuttamaan puita Vanajanlinnalle, minne missien on tarkoitus istuttaa puita myös tulevina vuosina.

Hämeenlinnaan kasvaa tulevaisuudessa siis oikea Miss Suomi -metsä.

 

Pieniä tekoja luonnon puolesta

Luontoon ja luonnonsuojeluun keskittyvä päivä on ensimmäistä kertaa mukana missifinalistien kuukauden mittaisella kiertueella.

– Olemme aina tehneet hyväntekeväisyyttä. Kun meille kerran on annettu ääni, haluamme tehdä konkreettisia tekoja, Miss Suomi -kilpailun omistavan Finnartistin toimitusjohtaja Sunneva Kantola kertoo.

Kantolan mukaan tarkoitus on osoittaa, että myös pienillä teoilla, kuten puiden istuttamisella, on merkitystä.

Sunneva Kantola on ollut osa missiorganisaatiota vuodesta 2009 lähtien. Hänen roolinsa on kasvanut vuosi vuodelta, ja missikeisari Eino Makusen jäätyä eläkkeelle hänestä tuli tämän seuraaja.

Viime vuonna Kantola osti kilpailun itselleen.

Paljon muutakin kuin korkokenkäkävelyä

Jo iltapäivä Aulangolla todistaa, että kauas on tultu niistä ajoista, kun misseys kiteytyi kauniiseen hymyyn ja korkokenkäkävelyyn. Kantolan mukaan kilpailun fokus on viime vuosina siirtynyt kauneudesta edustavuuteen.

– Vaikka on hymykin tietysti tärkeä, mutta pelkästään sillä ei voi voittaa.

Viime keväänä alkaneen karsintarumban aikana missikokelaita on koulutettu sosiaalisiksi ja positiivisiksi brändilähettiläiksi, jotka sopivat edustamaan sekä erilaisia yrityksiä että Suomea. Esiintymistaitojen lisäksi Kantola kertoo, että työtä tehdään kandidaattien itsetunnon kanssa.

– Missien pitää pystyä esiintymään yleisön edessä omana itsenään. Itsetunto on siinä kaiken pohja. Tässä finaalikymmenikössäkin on ollut tyttöjä, jotka ovat jännittäneet todella paljon itsensä esittämistä julkisesti, vaikka ovat tottuneet tekemään esimerkiksi myyntityötä tai esiintymään muuten.

Myös sitä paljon puhuttua korkokenkäkävelyä treenataan, mutta lopulta se on vain pieni osa missikoulutusta.

– Se on ehkä yksi sadasosa koulutuksesta, Kantola toteaa.

 

Enää ei ole vahinkomissejä

Vuoden 1993 Miss Suomi Tarja Smuraa on tituleerattu mediassa ahkerasti vahinkomissiksi. Smura ei ollut ollut kovinkaan kiinnostunut misseydestä, mutta hänet käytännössä kutsuttiin kisoihin.

Sama ei onnistuisi enää nykyään, ainakaan mikäli Kantolaa on uskominen.

– Esimerkiksi hallitseva Miss Suomi Alina Voronkova haki kisoihin jo vuonna 2015, mutta hän karsiutui jatkosta. Hän ymmärsi tuolloin, mitä tittelin voittaminen vaatii ja rupesi tekemään töitä sen eteen. Tänä päivänä kruunua ei voiteta vahingossa.

Kilpailu on osallistujille ponnahduslauta julkiselle uralle. Kantola kertoo hakijoita olevan joka vuosi satoja.

– Hakijat ovat myös koko ajan motivoituneempia. Kaikki tänä vuonna karsintoihin osallistuneet tiesivät, minne ovat hakeneet.

Tähtäimessä lapsuuden haave

Tämä heijastuu myös finalistien puheissa. Titteli on ollut useammankin finalistin haaveissa pikkutytöstä lähtien.

– Olen seurannut kilpailuja pienestä asti ja asetin tittelin jo silloin tavoitteekseni. Olen sellainen, että kun asetan jotain tavoitteeksi, myös teen sen, kuopiolainen Sonja Länsivuori, 22, kertoo.

Toisaalta missien taustalla on isossa roolissa myös muiden ihmisten kannustus. Kimmoke kilpailuun tai ainakin vahvistus sille, että itsessä on missiainesta, tulee usein ulkopuoliselta.

– Olen seurannut kilpailuja aina. Kun sain sosiaalisessa mediassa viestiä tuntemattomalta henkilöltä, joka kysyi olenko ajatellut osallistua Miss Suomi -kisoihin, ajattelin, että nyt kyllä haen mukaan, kouvolalainen Emmi Suuronen, 25, kertoo.

Saman tyyppinen tarina on myös turkulaisella Aino Aaltosella, 25.

– Yhden ystäväni äiti aina ihasteli, että minun pitäisi mennä missikisoihin. Sitten se idea hautui tuolla alitajunnassa.

Paine vaatii uudistumaan

Motivaatiota ja kannustusta myös tarvitaan.

Aiemmin pelkkä titteli takasi missille paikan julkkiksena. Sosiaalisen median myötä kilpailu huomiosta on kovempaa kuin koskaan ennen.

Miss Suomi -kilpailun asema Suomessa ei myöskään ole samanlainen kuin ennen.

Kilpailua esitettiin alun perin Ylen tv-kanavilla. 1990-luvulla televisiointi siirtyi MTV3:lle, joka luopui kisoista vuonna 2012, koska niiden esittäminen ei kannattanut.

Viime vuoden kilpailut esitettiin pelkästään internetissä Viafree-kanavalla. Tämän vuoden finaalin näyttää televisiossa AlfaTV.

Kantola ei kuitenkaan ole menettänyt uskoa brändiin.

– Miss Suomella on perinne, jota on tärkeä jatkaa.

Hänkin tosin myöntää, että entisellään konsepti ei toimisi. Tämän takia missit käyvät nykyään läpi ensimmäisestä castingistä lähtevän koulutuksen.

– Edustavuudelle on kysyntää. Koulutuksesta saa itsevarmuutta, joka käy mille tahansa alalle. _HÄSA

Miss Suomi 2019 -finaali Billnäsin ruukilta AlfaTV:ssä 28.9. klo 19