Kanta-Häme Hämeenlinna

Aulangolla oli eläintarha, mutta kukaan tiedä, oliko se Suomen ensimmäinen

Joutsenlammen lounaispuolella pitäisi olla Pukinmäki. Sieltä ei löydy kuitenkaan minkäänlaista johtolankaa eläintarhasta, joka kerran ihastutti Hämeenlinnaa.
Voi olla, että juuri tällä paikalla on ollut Aulangon eläintarha - tai sitten ei. Kovin kaukana ei paikasta kuitenkaan olla. Kuva: Esko Tuovinen
Voi olla, että juuri tällä paikalla on ollut Aulangon eläintarha - tai sitten ei. Kovin kaukana ei paikasta kuitenkaan olla. Kuva: Esko Tuovinen

Joutsenlampi on vain varjo entisestään. Poissa ovat joutsenet ja niitä varten lammen tekosaarelle rakennettu pieni huvila. Pitkään puhuttiin, että koristeellinen rakennus olisi maksanut peräti 10 000 markkaa eli 45 000 euroa.

Näkymä oli aivan toinen vielä 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa.

Kaupunkilaiset lystäilivät eversti Hugo Standertskjöldin rakentamassa puistometsässä ja ihailivat puistoon nousseita lystihuoneita. Joutsenlammen kyljessä olevaan Pukinmäkeen oli rakennettu eksoottisia eläimiä varten aitauksia. Jos oikein hyvin sattui, saattoi riikinkukko leväyttää hienon pyrstönsä auki yleisön edessä.

Kauriissa, saksanhirvissä, vuorivuohissa, fasaaneissa ja mustissa joutsenissa riitti toden totta ihmettelemistä pikkukaupungin asukkaille.

Aulanko, tuo Hämeenlinnan Sveitsi, on viime aikoina ollut kaupunkilaisten ihailupaikkana. Toiset ihailevat, toiset soutelevat hopeankirkasta Aulangonjärveä kalastellen tai laulellen. (Hämeen Sanomat 8.6.1886)

Aulangolla oltiin edelläkävijöitä. Suositut kuntoportaat tehtiin Karhuluolalle jo 1900-luvun alussa. Kuva: Riku Hasari
Aulangolla oltiin edelläkävijöitä. Suositut kuntoportaat tehtiin Karhuluolalle jo 1900-luvun alussa. Kuva: Riku Hasari

Idea syntyi  Hampurissa

Aulangon Hugo-herra alkoi toteuttaa Aulangolla unelmaansa englantilaisesta maisemapuistosta heti, kun hän osti Karlbergin vuonna 1883. Työtä oli valtavasti ja sitä riitti niin alueen rakennuksissa kuin puistossakin.

Soisten Joutsen- ja Metsälammen kaivaminen aloitettiin jo talvella 1885. Lammista kaivettu maa käytettiin tekosaariin.

Kaikille avoin englantilaistyyppinen maisemapuisto jalopuulehtoineen, luolineen ja huvimajoineen valmistui ripeästi. Jo vuonna 1886 Hämeen Sanomat kertoi: Huvimajat Aulangon vuorella ovat valmiit ja sangen sievät.

Puiston isäntä sai idean eläintarhan perustamisesta matkoillaan. Hän vieraili usein Hampurin eläintarhassa ja luki uteliaana Helsinkiin rakennettavasta Korkeasaaren eläintarhasta.

Hämeenlinnan eläintarhaa on sanottu monessa yhteydessä Suomen ensimmäiseksi, mutta varmuutta ei asiaan saada. Korkeasaari perustettiin vuonna 1889 ja Karlbergin eläintarhan tiedetään ottaneen yleisöä vastaan vuonna 1890. Hämeenlinnan tarha oli joka tapauksessa Suomen ensimmäisiä. Ikäeroa Korkeasaareen oli tuskin muutamaa kuukautta enempää.

Joutsenlammella on ollut joskus kovakin vipinä. Sen jälkeen, kun lammen viimeiset kyhmyjoutsenet muuttivat pois, on lampi ollut muutaman sorsan ja lokin koti. Kuva: Pekka Rautiainen
Joutsenlammella on ollut joskus kovakin vipinä. Sen jälkeen, kun lammen viimeiset kyhmyjoutsenet muuttivat pois, on lampi ollut muutaman sorsan ja lokin koti. Kuva: Pekka Rautiainen

Gradunsa Hugosta ja Aulangosta tehnyt Sari Starr kirjoittaa vuonna 1985:

Joutsenlammesta lounaaseen sijaitsevalle Pukinmäelle eversti perusti oman eläintarhan vuonna 1890. Paikalle rakennettiin useita suuria aitauksia eläintarhoiksi monille ulkomaisille nisäkkäille ja lintulajeille sekä niiden talvehtimishuone ja lisäksi eläintenhoitajan asunto.

Ensimmäisten eläintarhojen alkuvuodet eivät olleet Suomessa kovinkaan ruusuiset. Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström kertoo, että eläimiä lahjoitettiin kaikkialta tarhaan, vaikka niitä ei välttämättä edes osattu hoitaa oikein. Jos metsästäjä siis kaatoi karhuäidin, lähettivät metsästäjät karhunpojat Korkeasaareen.

Myös Hugo Standertskjöld lahjoitti eläimiä Helsinkiin. Hämäläisen ja Häneen Sanomien juttujen mukaan lahjoitettujen joukossa olisi ollut ainakin hirviä ja pöllöjä.

Aulangon historian hyvin tunteva Seppo Saarinen sanoo, että Hugo-herran esikuvana olivat eurooppalaiset eläintarhat, varsinkin Hampurin tarha. Hugo osti Hampurista joka vuosi uusia eläimiä. Hämeenlinnaan tuotettiin ainakin riikinkukkoja.

– Ja eläimiä hoidettiin yhtä hyvin kuin kukkia ja kaikkea, mikä eli ja oli Karlbergissa hanhista ja kalkkunoihin ja 30 ajohevoseen, jotka Strandenskjöld tunsi nimeltä, Saarinen sanoo.

Näköalatasanteen alapuolella on taiteilija Lennart Segerstrålen vuonna 1934 maalama metsästysaiheinen fresko. Kuva: Riku Hasari
Näköalatasanteen alapuolella on taiteilija Lennart Segerstrålen vuonna 1934 maalama metsästysaiheinen fresko. Kuva: Riku Hasari

Saarisen mukaan oululainen kauppaneuvos Arno Hohenthal (1884-1953) myi koulupoikana pyydystämänsä kaksi joutsenta Karlbergiin vuonna 1900.

– Hohenthal kertoi myöhemmin, että linnut joutuivat Joutsenlampeen jossa oli tekosaarella kaunis `huvila` joutsenia varten. Lammessa oli lisäksi australialaisia mustia joutsenia ja sorsia, Saarinen sanoo.

Aulangon puistometsä ja eritoten Joutsenlampi tuli erityisen kuuluisaksi linnuistaan. Lammessa oli ennen kaikkea kyhmyjoutsenia, mutta Standertskjöld haki Aulangolle myös mustia joutsenia. Mustia joutsenia ostettiin Aulangolle peräti kolme kertaa, joista viimeinen oli 1960-luvulla.

Sari Starrin gradun mukaan tarhassa oli vuonna 1912 ainakin kaksi kuusipeuraa, neljä vuorikaurista, mustia sikoja, neljä riikinkukkoa, 400 fasaania ja neljä joutsenta. Fasaaneja oli niin paljon, että niitä päästettiin luontoon vapaaksi ja ilmeisesti myös metsästäjien iloksi.

Ruoka loppui eläintarhoista

Koska Aulangon eläintarha lopetettiin?

Joidenkin tietojen mukaan tarha olisi lopetettu, kun ensimmäinen maailmansota syttyi vuonna 1914. Vuosiluku löytyy paitsi Aulangon omista esitteistä myös vuonna 2009 julkaistusta Aulangon maisemanhoitosuunnitelmasta, jonka on kirjoittanut Hämeenlinnan kaupungille Emilia Saatsi.

– Sota toi eläintarhoihin elintarvikepulan. Korkeasaaren pelasti se, kun Helsingin kaupunki otti sen hoitoonsa. Juuri elintarvikepulan takia Korkeasaari joutui kieltäytymään uusien eläimien lahjoituksistakin, sillä kaikille ei yksinkertaisesti ollut ruokaa, Sanna Hellström huomauttaa.

Varmaa tietoa ei löydy, mutta joka tapauksessa eläintarhan toiminta loppui ennen vuotta 1926, kun Aulanko siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen. On tietenkin mahdollista, että kun eläintarhan nisäkkäät lahjoitettiin Korkeasaareen 1910-luvulla, jäivät linnut eläintarhan rippeenä vielä puistometsään. Ties vaikka Joutsenlammen rannalla olisi ollut pari riikinkukkoa muistuttamassa eläintarhasta.

Aulangon eläintarha unohtui, mutta fasaanien lisäksi mainetta jäivät vuosikymmeniksi pitämään yllä Joutsenlammen joutsenet. Vuonna 2016 päätettiin, että Janne ja Aino jäivät viimeisiksi lammen kyhmyjoutseniksi. Aikaisemmin Metsälammella viihtyneet laulujoutsenetkaan eivät ole tulleet Joutsenlammelle – vielä. HäSa

 

 

Standertskjöldin luomus

Aulangon eli Karlbergin isänä pidetään eversti Hugo Standertskjöldiä (1844-1931).

Standertskjöld teki Aulangon maastoon englantilaista tyyliä edustavan puiston ostettuaan alueen vuonna 1883. Nykyisen luonnonpuiston alueella oli kaksi suurta suota, joista eversti teetti Joutsenlampi- ja Metsälampi-nimiset tekojärvet.

Yli jäänyt maa käytettiin tekosaarten rakentamiseen Vanajaveteen.

Pelkästään uusia teitä tehtiin alueelle yhteensä noin 14 kilometriä.

Viimeisen kerran Standertskjöld vietti kesää Aulangolla vuonna 1926. sen jälkeen alue siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen.

Luonnonsuojelualuetta laajennettiin vuonna 1991 ja se siirtyi valtion omistukseen. 152,5 hehtaaria käsittävä luonnonsuojelualue on Metsähallituksen hallinnassa.