Kanta-Häme

Aulangon altailla uskaltaa pulikoida

– Kylpylän aloitettua toimintansa, yksi asiakas loukkaantui lasioven saranavian vuoksi. Sen jälkeen on selvitty pienillä naarmuilla ja kolhuilla, kertoo Aulangon kylpylä- ja ravintolapäällikkö Jani Rantanen.

Aulangon kylpylä saa terveystarkastaja Päivi Lindéniltä kiitettävät arvosanat niin käyttäjien turvallisuudesta kuin puhtaasta vedestä ja tiloista. Kuluttajaturvallisuustarkastuksen suorittanut Lindén ei löytänyt huomautettavaa.

– Täällä pidetään huoli, että uimavalvojia on paikalla riittävästi ja heillä on asianmukainen koulutus. Allastilojen selkeät opasteet symboleineen varoittavat ja ohjaavat käyttäjiä. Liukuesteitä, näkyvyyttä ja valaistusta on oikeissa paikoissa, luettelee terveystarkastaja.

Hämeenlinnan terveysviranomaiset tarkastavat niin Hämeenlinnan kantakaupungin kuin Lammin uimahallin, Aulangon kylpylän kuin hotellien uima-altaiden turvallisuuden.

Vaikka kylpylässä altaiden äärellä anniskellaan alkoholia, Jani Rantanen vakuuttaa niin allasbaarin pitäjän, uimavalvojien kuin muunkin henkilökunnan suhtautuvat hyvin tiukalla otteella uimarien kuntoon.

– Jos ilmenee humaltumista, ohjataan kylpylävieras allasosaston baarista aulabaarin puolelle. Tämä on hyvin harvinaista. Vuosien aikana on eteen tullut ehkä kolme tai neljä tapausta, Jani Rantanen kuvaa.

Järjestyksen valvontaa joudutaan tiukentamaan useimmin riehakkaiden jääkiekko- tai salibandyteinien kylpylävierailuilla. Allasosastolla altaisiin hyppely on ehdottomasti kielletty, sillä veden syvyys on enimmillään vain 1,4 metriä.

Aulangon kylpylästä ei ole lähes kymmenvuotisen toiminnan aikana löytynyt ongelmia sen paremmin turvallisuuden kuin veden laadun suhteen.

– Laki antaa mahdollisuuden pidentää vedestä otettavien laboratoriokokeiden ottoväliä. Aulangon altaiden vesi on pysynyt moitteettomana, joten näytteenottoväli on kahden viikon sijaan kuukausi, kertoo Päivi Lindén.

Kylpylälle tämä tietää selvää säästöä. Kylpylä- ja ravintolapäällikkö Jani Rantanen pitää vuodessa kertyvää säästöä hyvinkin merkittävänä.

– Tähän päästään, kun tekniikasta vastaavat työntekijät huolehtivat päivittäisestä veden laadun valvonnasta. Kloorin määrä ja veden ph-arvo tarkistetaan joka aamu. Lisäksi suodattimien hiekka pestään säännöllisin väliajoin, Rantanen sanoo.

Veden laatu ei suoranaisesti kuulu kuluttajaturvallisuuden valvontaan, mutta veden puhtaus on sekä Jani Rantasen että Päivi Lindénin mielestä oleellisen tärkeää käyttäjälle.

– Täällä Aulangolla ja Hämeenlinnan muissakin uimahalleissa käytetään lakisääteisen puhdistuksen lisäksi vapaaehtoista ultraviolettisäteilytystä, jolla saadaan vedestä tapettua virukset ja vähennettyä klooripitoisuutta, Päivi Lindén kehuu.

Kloorista uimarit eivät koskaan pääse kokonaan eroon, sillä uimarien mukana veteen pääsevät mikrobit on pidettävä kurissa myös ennen kuin vesi kierrätetään puhdistettavaksi.

Uimahallien ja kylpylöiden ylläpitäjät ja yrittäjät laativat turvallisuusasiakirjat ja allasveden valvontatutkimusohjelmat ja huolehtivat omavalvonnan avulla riskien minimoinnista ja hallinnasta. Suunnitelma kattaa sekä tuvallisuuden että veden puhtauden valvonnan.

Valvontasuunnitelmaa ja sen toteutusta valvovat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) sekä kuntien terveysviranomaiset. Hallituksen esityksen mukaan kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta valtiollistettaisiin ensi vuonna, jolloin valvonta siirtyy kunnilta Tukesille.

Tavallisimmin uimahalleissa ja kylpylöissä liukastellaan ja saadaan pieniä haavoja. Lapset voivat eksyä vanhemmistaan tai uimarit muuten hätääntyä. Uidessa tai saunoessa käyttäjät voivat saada sairaskohtauksia.

Altaan pohjaan vajoamiset ja hyppytelineiltä putoamiset ovat vakavia vaaratilanteita, mutta hukkumiset ovat Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton mukaan harvinaisia. HÄSA