Kanta-Häme Hämeenlinna

Aulangon kävijämäärät ovat kasvaneet

Kolmena edellisenä vuonna luonnonsuojelualueella on käynyt yli 400 000 vierasta vuodessa.
Katajiston vuokramökkien käyttöaste on yllättänyt yrittäjät.

Linnan Kehityksen toimitusjohtajan Mervi Käen mukaan Katajiston alueen tulevaisuus ei ole hämärän peitossa. Linnan Kehityksen mukaan Evon Luonnon ei ollut tarkoitus ottaa Katajiston aluetta hoitoonsa, vaan toimia siellä yhteistyössä jo nyt aluetta hoitavan Fenix Ohjelmapalvelut oy:n kanssa.

Hämeen Sanomien jutussa (23.8.) kerrottiin virheellisesti, että Katajistoon etsittäisiin uutta yrittäjää Evon Luonnon Kaj Järvisen ulostulon jälkeen.

Kultaperho oy:n lopettamisen jälkeen Linnan Kehitys etsi uutta toimijaa alueelle. Vuoden 2017 maaliskuussa Fenix Ohjelmapalvelut solmi Katajistonrannan käytöstä viiden vuoden sopimuksen viiden vuoden lisäoptiolla. Fenix on myös investoinut yrityksen omaa rahaa Katajiston kunnostamiseen. Yritys toimii Aulangon alueella Aulanko Outdoors -brändinimen alla.

– Alue oli melko huonossa kunnossa ennen uusien yrittäjien saapumista. Nyt alueelle tulee uusi rakennus, jossa on lisää wc- ja varastotiloja. Myös kaikki alueen tapahtumalatoon tehdyt investoinnit on tehty Fenix Ohjelmapalveluiden omalla rahalla, Käki kertoo.

Yrittäjät ovat kunnostaneet Käen mukaan myös alueen vanhoja majoitusmökkejä. Aluksi lähtökohtana oli, etteivät vanhat mökit tule enää majoituskäyttöön, mutta Käen mukaan kuluneiden kahden kesän aikana mökkien käyttöaste on ollut yllättävänkin korkea.

Käen mukaan ennen Katajistonrannan yrittäjän löytämistä kaupunki ei pystynyt tekemään alueella investointeja muuhun kuin perusinfrastruktuuriin. Aulangon yrittäjät ovat tehneet alueella sen jälkeen kunnostus- ja siivoustöitä.

Aulangon alueella toimii useita erilaisia yrityksiä sekä yhteisöjä. Puistometsä on Metsähallituksen omistama. Viime vuosina valtio on sijoittanut entistä enemmän rahaa Aulangon kunnostukseen.

– Metsähallitus teki alueelle lähinnä luonnonhoidollisia investointeja, mutta rahoja ei ollut isompiin korjauksiin. Kävimme keskusteluja siitä, miten Aulankoa saataisiin nostettua valtion prioriteettilistalla. Nyt Metsähallitus on investoinut merkittäviä summia kulttuuriperinnön kunnostamiseen, Käki toteaa.

Esimerkiksi Graniittilinna ja Onnentemppeli ovat viime vuosina saaneet hoitoa. Vuosien varrella puistometsään on kertynyt korjausvelkaa, jota nyt paikataan. Metsähallituksen tutkimus osoittaa, että Aulangon luonnonsuojelualueen kävijämäärät ovat viime vuosien aikana vaihdelleet noin 330 000 ja 488 000 vuosittaisen vierailijan välillä.

– Kävijämäärät ovat lisääntyneet myös golfkentillä, hevostalleilla ja hotellissa, joten koko Aulangon alueella voidaan puhua noin 650 000–700 000 vierailijasta vuodessa, Käki arvioi.

Aulangon Heikkilän entinen alue tunnetaan nykyään Aulangon Rauhan nimellä. Evon Luonto on solminut kaupungin kanssa 10 vuoden sopimuksen 20 vuoden optiolla alueen käytöstä.

Aulangon hotelli myytiin vuonna 2017 Restelin liiketoiminnan myynnin yhteydessä hotelliketju Scandicille. Linnan Kehitys kävi myös hotellin kanssa keskustelua Katajistonrannan käytöstä.

– Heillä oli välineitä eri osoitteissa ympäri Hämeenlinnaa ja he ajattelivat keskittää aktiviteettitoimintaa Katajistonrantaan. Silloin alueelle haettiin uutta yrittäjää ja kaikki olemassa olevat rakennukset vuokrattiin Fenix Ohjelmapalveluille, Käki kertoo.

Katajistonrannassa on vanhojen retkeilymökkien ja ladon lisäksi muun muassa kartano, rantasauna ja vanhoja asuinrakennuksia. Osa vanhoista asuinrakennuksista on purettu. Hotellin väen vanha asuntola Pikku-Aulanko paloi viime vuonna alkusyksystä.

Seuraavaksi Aulankoon on tarkoitus rakentaa siirtolapuutarha, jonka mökkejä rakentaa ja markkinoi Jaarlicon oy. Alueen maansiirtotyöt ovat käynnissä.

Myös Aulangon retkeilymajaa uudistetaan lähitulevaisuudessa. Retkeilymajaa pyörittävä Lasten Liikunnan Tuki ry hakee Euroopan unionilta rahaa, jolla palveluita voidaan lähteä kehittämään. Kaupungin omistama kiinteistö on Käen mukaan toimiva, mutta vaatii saneerausta.

– Mielestäni Aulangolla on tapahtunut paljon hyviä asioita. Samalla on kuitenkin säilytetty myös Hugon perintö. Isot kehittämisalueet ovat vain useamman vuoden hankkeita, Käki sanoo.

Hämeen Sanomien torstaisen jutun faktalaatikossa kerrottiin Linnan Kiinteistökehityksen vaatineen 500 000 euron investointia Katajistonrannan entisiltä yrittäjiltä. Käen mukaan investointia ei vaadittu. Tieto perustui vuoden 2016 arkistojuttuun. HÄSA