Kanta-Häme

Aulangon kylpylä porskuttaa alueen vetonaulana

Aulangon matkailualueella pyyhkii nyt hyvin. Alueen yritysten laskennallinen kävijämäärä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa noin 600 000:een. Lisäksi puistometsässä käy noin 300 000 ihmistä vuodessa.

Keskeinen vetonaula on Aulangon hotellin yhteyteen vuonna 2006 avattu kylpylä, jota esimerkiksi Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo pitää alueen muunkin kehityksen kulmakivenä.

– Aulangon lomahuoneistot ja uusi golf-kenttä lähtivät sen avulla vauhtiin, hän sanoo. Nyt Aulangon alueelle suunnitellaan siirtolapuutarha-aluetta. Kaavatyö on jo alkanut.

Aulangon hotellin johtaja Kari Viitamäki sanoo hotellin kannattavan hyvin, vaikka taantuma on vähentänyt kokouspakettien myyntiä yrityksille.

– Kylpylä porskuttaa hyvin. Hotellin liikevaihto kolminkertaistui, kun se avattiin, hän kertoo.

Aulanko on myös ostanut yhden loma-asunnon Aulangonniemeen rakennetuista NCC:n kiinteistöistä.

Viitamäen mukaan sitä markkinoidaan asiakkaille tavallista korkeatasoisempana hotellihuoneena etupäässä viikoksi, mutta vähintään kahdeksi vuorokaudeksi kerrallaan. Hotellin päärakennuksessa otetaan ensi viikolla käyttöön viisi uutta pikkusviittiä lähinnä lapsiperheille.

Kaupungin tuki ratkaisi

Hämeenlinnan kaupungin takaus Aulangon kylpylän ja monitoimihallin rakentamiseen sekä hotellin saneeraamiseen tarvittaville lainoille on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi.

Hämeenlinnan kaupunginlakimiehen Kari Suokkaan mukaan kaupunki takasi enimmillään 10.9 miljoonan euron lainat. Nyt takausvastuista on jäljellä noin viisi miljoonaa euroa.

Kari Viitamäki kertoo, että hotelli maksaa kylpylästä vuokraa 565 000 euroa vuodessa. Summalla maksetaan lainojen lyhennykset ja korot. Hämeenlinnan kaupunki omistaa kylpyläyhtiöstä 51 prosenttia ja kylpylää varten perustettu kiinteistöyhtiö sekä Aulangon hotellin kiinteistön omistava kiinteistöyhtiö Dividun yhdessä loput 49 prosenttia.

Kaupunki ei saa sijoituksestaan tuottoa, muttei siitä koidu mitään kulujakaan. Kun kylpylän velat on maksettu loppuun, kaupunki voi luopua omistusosuudestaan ja saa sijoittamansa osakepääoman takaisin.

– Kaupunki lähti kylpylähankkeeseen elinkeinopoliittisista syistä. Siihen liittyi se, että hotelli saneerattiin, Juha Isosuo kertoo.

Matkassa oli mutkia

Kaupungin osallistuminen Aulangon kehittämishankkeeseen oli tärkeä myös siksi, että sen avulla TE-keskukselta hankkeelle saatiin valtion investointitukea. Sittemmin kävi ilmi, että tuki oli myönnetty väärin perustein, eikä rahaa tullutkaan. Kaupunki päätti tuolloin taata myös tarvittavat lisälainat, mikä pelasti kylpylähankkeen.

Myös entisen Aulangon leirintäalueen viime vuodet ovat olleet vaiherikkaat. Matkailuliiton reilun vuosikymmenen takaisen konkurssin jälkeen sen kehittäminen on viime vuosiin saakka epäonnistunut. Nykyinen yrittäjä panostaa sinne muun muassa matkailuvaunualueen kehittämiseksi.

Aulangon alueen kehitystä tukee myös viime vuonna Helsingin olympialaisten 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi suunniteltu Aulanko-ohjelmisto. Hämeenlinnakin oli tuolloin olympiakaupunki, sillä täällä järjestettiin muun muassa nykyaikaisen viisiottelun uinnit.

Kuluvaksi vuodeksi on ideoitu Aulangon 130-vuotishistoriaan liittyvää ohjelmaa ja oheistapahtumaa matkailijoille ja kokousvieraille. Kari Viitamäen mukaan ne tuovat oman lisänsä alueen tarjontaan. (HäSa)

Päivän lehti

3.4.2020