Kanta-Häme Hämeenlinna

Aulanko ja Hattelmalanharju ovat kirjanpainajan buffetpöytiä - Kuoriainen pitää ennen kaikkea maassa makaavista kuusista

Maassa lojuvat puut ovat kuoriaisten suurta herkkua.
Kirjanpainaja iskee ennen kaikkea varttuneisiin kuusimetsiin. Kuva: Lassi Puhtiniemi / arkisto

Kaarnakuoriaiset lisääntyvät nopeasti Kanta-Hämeessä. Poikkeuksellisen lauha talvi ja lämmin alkukesä pahensivat ennen kaikkea kuusen sairauksia ja samalla kirjanpainajaepidemiaa myös Hämeenlinnassa.

Kuusen tuholaista on aikaisemmin tavattu esimerkiksi Lopella ja Janakkalassa.

Tänä kesänä tehdyn kartoituksen mukaan Salpausselän harjujaksolla Hattelmalassa ja Ahvenistolla on kuollutta ja kuolevaa puustoa 600-700 kuutiota. Tuhoutuneita kuusia ja mäntyjä on tavattu myös Aulangolla, sillä kuoriainen iskee yleensä ensimmäiseksi maahan kaatuneisiin kuusiin.

Hämeenlinnan kaupungin metsätalousinsinööri Mika Rantonen sanoo, että eteläisen Suomen kuusikoissa suurin ongelma on maannousemasieni. Sieni saastuttaa kuusimetsiä ja heikentää puita niin, että kirjanpainajan on helppo iskeä niihin.

Ei tarvitse olla edes erityisen tarkkasilmäinen huomatakseen pystyyn kuolleita havupuita esimerkiksi Hattelmalanharjulla.

– Kirjanpainajia on tavattu aikaisemmin ennen kaikkea kuusissa, mutta Aulangolla tuhoja tavattiin myös männyissä, Rantonen kertoo.

Vanhojen kuusimetsien riesa

Kirjanpainaja iskee ennen kaikkea varttuneisiin kuusimetsiin. Kuuset, joihin kirjanpainajat ovat iskeytyneet, tunnistaa rungossa olevista pienistä rei’istä ja kahvinruskeasta purusta, jota voi olla myös kasautuneena puun tyvelle.

Kuoriaista pidetään taloudellisesti merkittävin kuusen tuholainen.

– 10-20 prosentissa Hämeenlinnan kuusikoista on maannousemaa eli lahoa. Se on kaupungille aikamoinen taloudellinen menetys, sillä tukkipuusta maksetaan noin 60 euroa kuutiolta ja lahokuitupuusta ainoastaan 6-10 euroa, Rantonen arvioi.

Kaupunki poistaa pystyyn kuolleet puut metsuritöinä yleisten polkujen varsilta ja rakennusten läheltä mahdollisuuksien mukaa. Puut viedään haketukseen energiapuuksi.

Jos jossain ilmenee laajempia tuhoalueita, käytetään myös hakkuukonetta apuna.

 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Kirjanpainajan tuhoja. Kuva: Lassi Puhtimäki / arkisto

 

Puut poistettava yksitellen

Puistometsissä sairastuneita puita on hakattu yksi kerrallaan ja tätä jatketaan edelleen.

Joskus tuhoalue on ollut kuitenkin niin laaja, että on jouduttu tekemään uudistushakkuita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että paikalle kasvaa kokonaan uusi metsä.

– Maannousema tarttuu juuriston kautta. Ellei puuta vaihdeta toiseen lajiin, voi uusi kuusisukupolvi olla laho jo alle kymmenvuotiaana. Joskus puulaji joudutaankin vaihtamaan kuusesta koivuun, Rantonen kertoo.

Kuusi ei ole ainoa sairastunut puulaji, sillä kirjanpainajia on tavattu myös männyillä. Männiköissä esiintyy runsaasti toista sieni tautia, tervarosotautia, joka tappaa puun latvasta päin.

– Näitä tervasroson saastuttamia puita kaadamme jatkuvasti ympäri kaupunkia, Rantonen sanoo. HäSa

 

Lue myös: Hattelmalanharjulta avautuva näköala säilyy kovalla työllä – Harjusta tehdään asukaskysely 15 vuoden tauon jälkeen

 

Päivän lehti

4.8.2020