Kanta-Häme

Aurinkolämmityksessä asennus ratkaisee

Tuuloslainen Heikki Karisto hymyilee kilpaa auringon kanssa, kun reilu vuosi sitten vajan katolle asennetut aurinkokeräimet tuottavat lämminvesivaraajaan 60-asteista vettä.

Noin puolet vuodesta muuten puulämmitteinen talo on nykyään varsin vaivaton asua ja elää. Ja uv-säteitä kertyy hyvin myös talvella, vaikka puuta tarvitaankin avuksi.

– Viimeksi huhtikuussa hieman roskia polteltiin. Mukavuustekijä tässä suurin asia olikin, ei niinkään hinnan räknääminen. Eiköhän järjestelmä ole itsensä takaisin maksanut, kun ollaan 140-vuotiaita, Karisto lohkaisee.

Järjestelmän asentanut Jaakko Laihiainen hämeenlinnalaisesta Sun Sähköpalvelusta vakuuttaa, että investoinnin takaisinmaksuaika on huomattavasti lyhyempi.

– Perusjärjestelmä kattaa itsensä 5–6-vuodessa, jos puhutaan uudiskohteesta. Jokainen kohde on kuitenkin omanlaisensa.

Mummolle kuntopyörä ja dynamo

Heikki Karisto huomasi, että asennus on ratkaisevaa. Hänellä oli ensin satakuntalaisesta firmasta ostettu järjestelmä, jota ei saatu toimimaan lukuisista korjausyrityksistä huolimatta. Lopulta Karistolla meni hermot, ja kauppa purettiin.

– Vehkeet olivat hyvät nekin, mutta firmalla ei ollut ammattitaitoista laittajaa, Karisto toteaa

Huono kokemus ei lannistanut, ja nyt mies suunnittelee seuraavan askeleen ottamista eli auringon valjastamista lämmityksen lisäksi sähköntuotantoon.

– Luin lehdestä, että Oulun Sähkömyynti avustaa tavallisten kuluttajien aurinkohankkeita jopa 30–40 prosenttia. Olen ehdottomasti kiinnostunut.

– Tavoitteena on, että joku päivä voin napsauttaa talon pois valtakunnan sähköverkosta. Pimeitä kuukausia varten hommataan mummolle kuntopyörä ja dynamo, Karisto naurattaa.

Oulun Sähkönmyynnille koko maan kattavassa tarjouksessa kyse on asiakkaiden hankinnasta, sillä ehtona on, että avustuksen saaja solmii yhtiön kanssa sähkön osto- ja myyntisopimuksen. Yhtiö ostaa mahdollisen ylijäämäsähkön kuluttajalta pörssihintaan, mutta pidättää siitä 5 prosenttia hallintokuluja.

Vain muutama pientuottaja

Ylijäämäsähköä syntyy etenkin kesäisin, kun aurinkoenergian tuotanto on suurimmillaan ja toisaalta kulutus usein pienimmillään. Pitkään suomalaiset sähköyhtiöt olivat vastahakoisia ottamaan vastaan pientuottajien sähköä, mutta ex-elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen taannoinen jyrähdys tehosi ja nykyään useat kymmenet yhtiöt ostavat kuluttajien sähköä.

Ja jos ei oma sähköyhtiö ostaisikaan, Hämeen alueella verkkoyhtiö Elenia on hyvittänyt ylijäämän asiakaspalvelunkin nimissä. Kyse on vuositasolla pääasiassa muutamista kympeistä per pientuottaja, joita Hämeen alueella on vielä erittäin vähän.

– Tilastojemme mukaan vain 4–5 kotitaloutta syöttää toistaiseksi verkkoomme sähköä. Emme sinänsä ole sähkökaupan osapuoli, mutta verkossa syntyy aina hävikkiäkin, joten hyvityskäytäntö on ollut tarkoituksenmukainen, kommentoi Elenian viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas.

Verkkoyhtiöllä on ollut valmius siirtää sähköä molempiin suuntiin jo muutaman vuoden ajan. Euroopassa pientuottajien ja kotitalouksien sähkönsyöttö verkkoon on ollut arkipäivää jo vuosia.

Aurinkoa ei osata myydä

Suomessa aurinkoenergia on toistaiseksi jäänyt pahasti esimerkiksi maalämmön jalkoihin. Jaakko Laihiaisen mukaan syyt ovat hallinnollisia ja henkisiä.

– Yllättävän hitaasti aurinkoenergia on Suomessa lähtenyt, vaikka järjestelmät ovat usein vaikkapa maalämpöä tehokkaampia. Maalämpö on osattu myydä hyvin ihmisille, aurinkoa ei.

Laihiainen itse innostui aurinkoenergiasta, kun asensi oman talonsa katolle järjestelmän vuonna 2008.

– Se onnistui niin hyvin, että ajatus omasta yrityksestä heräsi.

Montaa kilpailijaa Laihiaisella ei ole, ja hänenkin kohdallaan tavallinen sähköurakointi on kuitenkin toistaiseksi se, mistä elanto pääasiassa tulee.

– Vuodessa teen viitisen aurinkojärjestelmän asennusta, Laihiainen laskeskelee.

Myös tukipolitiikan sekavuus vaikuttaa suosioon. Asennuksista saa kotitalousvähennyksen, mutta myös harkinnanvaraisia energia-avustuksia on päinvastaisistakin tiedoista huolimatta kuluttajien mahdollista saada.

– Juuri eräs asiakkaani sellaisen sai, Laihiainen kertoo. (HäSa)

Päivän lehti

17.1.2020