Kanta-Häme

Avokonttoriin jäi runsaasti vatuloitavaa

Maakuntamalli ei todellakaan tullut yllätyksenä keskustavetoisen hallituksen sote-linjaukseksi.

– Ei siinä oikeastaan ollut kuin kaksi vaihtoehtoa. Niistä malli, jossa itsehallintoalue saa vaaleilla valitun valtuuston, on varmasti perustuslain näkökulmasta ongelmattomin, maakuntajohtaja Timo Reina pohtii.

Koska strateginen hallitusohjelma ei ota kantaa yksityiskohtiin, paljon kysymyksiä on yhä auki.

– Kyllä sinne avokonttorityöskentelyyn jää runsaasti ratkaistavaa.

Itsehallintoalueista eli käytännössä maakunnista kirjataan hallitusohjelmassa, että niitä on enintään 19.

– Niitä voi olla paljon vähemmänkin. Sillä on merkitystä. Myös sote-uudistuksen aikataulu ja rahoitus ovat täysin auki, samoin lukuisat muut yksityiskohdat.

Kanta-Hämeessä sote-valmistelua on tehty koko ajan, vaikkei tietoa hallinnon järjestämistavasta ole ollutkaan.

– Sote 3 -työryhmää vetää meillä Markku Puro. Työssä ovat mukana kaikki maakunnan kunnat. Työtä on tehty enemmänkin palvelujen järjestämisen kuin hallinnon näkökulmasta.

Hallitusohjelmassa on myös kirjaus siitä, että valtion aluehallintoa ja nykyistä maakuntahallintoa tarkastellaan uudelleen. Suuri osa aluehallinnosta saattaa lopulta päätyä itsehallintoalueiden tehtäväksi.

– Se voi tuoda päätöksentekoa lähemmäs maakuntia. Ne pääsevät nykyistä enemmän vaikuttamaan omaa aluetta koskeviin asioihin, ikään kuin seisomaan omilla jaloillaan. Riippuu tietysti itsehallintoalueiden koosta.

Reinan arvio on, että kovin vääntö käydään rahoitusmallista.

– Se on vaikea etappi. Sote-palveluiden rahoitus suunnitellussa uudessa järjestelmässä on vielä täysin auki. Verotusoikeus ei vaikuta todennäköiseltä. Valmistelua ei voi tehdä ennen kuin alueiden lukumäärä on selvillä.

Hän arvioi, että rahoitus saattaa kanavoitua valtion kautta. Joka tapauksessa itsehallintoalueet ja niiden järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut merkitsevät suurta muutosta kuntien rooliin.

Reinan mukaan nykyiset maakunnan ja sairaanhoitopiirit kyllä toimivat luontevasti. Esimerkiksi Kanta-Hämeen kunnanjohtajat ovat pitäneet hyvänä mallina nykyisen maakunnan kokoista sote- tai itsehallintoaluetta.

Kanta-Hämeen näkökulmasta on hyvä asia, että kasvukäytäväfilosofia on kirjattu hallitusohjelman ensimmäistä kertaa.

– HHT-käytävää ei siellä mainita, mutta korostetaan, että muitakin kuin metropolialuetta kehitetään.

Leikkauksia ohjelmaan on kirjattu aika yksityiskohtaisestikin, mutta menopuolesta mainitaan vain kehykset.

– Mitään yksittäisiä infrahankkeita ei mainita. Todetaan vain korjausvelka ja sen lyhentäminen sekä infraan osoitettu 600 miljoonaa euroa.

Lobbaamista riittää uuden hallituksen avokonttorivaiheeseen. Kakkostien parantaminen ja pääradan välityskyvyn kasvattaminen ovat Kanta-Hämeestä listan kärkipäässä. Häsa

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic